”Kirjmel’nic” uziden kirjoiden ezitelend

”Kirjmel’nic” uziden kirjoiden ezitelend

01.03.2024
29. uhokud Karjalan Rahvahiden sebruden kodiš mäni “Kirjmel’nic” – “Periodika”-painišton uziden kirjoiden ezitelend.
“Kirjmel’nical” ozutadihe kirjad, miččed oli pästtud eloho “Periodika”-painištos vodel 2023. Kuva: Maria Kočerina
“Kirjmel’nical” ozutadihe kirjad, miččed oli pästtud eloho “Periodika”-painištos vodel 2023. Kuva: Maria Kočerina

Karjalan Rahvahiden sebruden kodiš mäni “Kirjmel’nic” — jogavozne azjtego, uziden kirjoiden ezitelend. “Kirjmel’nical” ozutadihe kirjad, miččed oli pästtud eloho “Periodika”-painištos vodel 2023. Ičeze rados starinoičiba avtorad, kändajad, projektoiden sädajad da kuvitajad. Azjtegon čomitiba muzikaližed ezitused. “Kirjmel’nican” aigan mäni arb, i kaikutte ühtnik voi sada ühten uziš kirjoišpäi.

“Kirjmel’nic” zavottihe starinal “Runosarnad”- da “Runosarnad-2” -kirjoiden uziš  painusiš. Niiden avtor da kuvitai Dmitrii Dmitriev starinoiči ičeze sädandrados, a mugažo eziti kacujile unikaližen vändimen, miččen hän meleti da tegi iče. 

— Minun runosarnad paindihe jo kuverz’-se kerdad, ned oliba Moskvas “Venäma” -ozutelusel. Nece ozutab, miše minä sabustin minun pätegendan- völ enamba ristitud lugeškandeb runoid, sanui Dmitrii Dmitrijev. 

Uziden painusiden keskes oliba mugažo kirjad Karjalan rahvahiden istorijas, elonveros, keliš da tradicijoiš: O. Žarinovan da O. Karlovan karjalan kelen openduzkirjad, J. Ruppievan “Karjalan kel’ zavodijoile”,  Z. Strogal’ščikovan da T. Guzenkovan “Vepsläižiden kul’turjäl’gestuz”. Sarnkirjoiden keradamišt oli täuttud “Karjalan sarnad” -kirjal (kändmine om Maria Spicinan) da “Karjalan rahvahiden sarnad” -komplektal vides kirjaspäi. Lapsiden literatur oli ezitadud T. Dudinovan “Ozoitesid ruzavale Ten-Ten-kažile”- da O. Žukovan “Ezmäine änik” -kirjoil.

Starinoitihe mugažo muzikas-ki (A. Cigankovan “Domrale da fortepianole töiden antologii. Pala I: Venälaine mozaik”) da kodirandan istorijas (A. Paškovan “Spasan laht: kaceg päliči voz’sadoiš”, D. Moskinan da I. Titovan “Tohi Karjalas”).


Uzišt neciš temas voib lugeda mugažo venäks.


SIMILAR NEWS
Karjalan Sanomat
Suojärvelle suunnitellaan uutta vedenottamoa ja puhdistamoa
Lisäksi kaupungissa rakennetaan tänä vuonna uusi lämpökeskus, jonka teho on 7 megawattia.
Oma Mua
Tie Hiijenselgäh kohendetah
Pohjais-Luadogan alovehel ruvettih kohendamah tiedy, kudai vedäy Hiijensellän kyläh.
Karjalan Sanomat
Karjalan päämies osallistui Venäjän presidentin virkaanastujaisiin
Artur Parfentšikovin mielestä Venäjää elää parhaillaan käännekohtaa historiassaan.
Karjalan Sanomat
Yli 400 pakettia on kerätty mobilisoiduille kansalaisille
Lahjat jaetaan sotilaille Voitonpäivänä 9. toukokuuta. Tasavallan asukkaat lähettivät vaatteita, jalkineita, elintarvikkeita ja lääkkeitä.
Karjalan Sanomat
Petroskoi: Piano ilmestyy taas Äänisen rantakadulle
Punainen lokakuu -piano asetetaan rotundaan 21. toukokuuta.
Kodima
Änižröunas vaumištadas Vägestusen päivän praznuičendaha
Vägestusen päivän mitingad mäneba kaikel Venämal. Vepsläižiš-ki küliš vaumištadas neciks sureks praznikaks.
Karjalan Sanomat
Karjalassa kävi ennätysmäärä turisteja – Tänä vuonna avataan lisää vuodepaikkoja
Majoituspaikkojen määrä on kaksinkertaistunut tasavallassa vuodesta 2019. Viime vuonna Karjalassa lomaili 1,6 miljoonaa ihmistä.
Karjalan Sanomat
Viimeiset valmistelut ennen avaamista – Suojärven kouluun asennetaan laitteita ja huonekaluja
Suojärven uusi koulu avaa ovensa ensi lukuvuonna. Koulussa lapsille tarjotaan myös monipuolista kerhotoimintaa.
Karjalan Sanomat
Puuteollisuus: Suojärven saha ottaa käyttöön uuden sahalinjan
Uusien laitteiden ansiosta tuotantomäärä kasvaa. Nyt Suojärven sahalaitos toimittaa puutavaraa Iraniin, Turkkiin ja Kiinaan.
Oma Mua
Automatka Petroskoin puoluštajien muissokši
Perintehellini automatka “Voitamma yheššä” oli omissettu Šuuren Voiton 79-vuosijuhlalla.
Login
Register
Password
Confirm password