Kalenduaru runonpajattajih nähte on valmis
Uvven vuvven kynnyksel, kuduadu Karjalas ilmoitettih Karjalazien runoloin vuvvekse, päivänvalgien nägi Karjalazet runonpajattajat -seinykalenduaru. Se valmistettih Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan rahvahanrunohuon tutkijat Valentina Mironova, L’udmila Ivanova da Marija Kundoz’orova.
Vahnu karjalaine runoperindön histourii sai allun ylen ammuzes aijas. Monien sadavuozien aigua rahvas saneltih toine toizele muan da kaikkien muuloingi roindas, enzimäzen venehen da kandelehen veständäs, kui miehet käydih koziččemah ičelles andilastu da äijy muudu. Runoloin mittah libo rounoku runoloi lugijes saneltih erilazii tiedohussanoi, pajatettih lapsile uinotuspajoloi.
– Runoperindö eli enne runonpajattajien vuoh, heijän maltoloin da neroloin hyvyös myö vie menyön vuozisuan aigua kuundelimmo runoloi. Musto nämis runonpajattajis pidäy vältämättäh säilyttiä, pidäy sanella heis nuorembale sugupolvele. Äijät meis voijah olla ylbienny, gu heijän rovus libo kyläs oli hyvii runonpajattajii, sanou Valentina Mironova.
Kalenduarah niškoi on vallittu vaiku 12 runonpajattajua Karjalan eri piirilöispäi. Nengoine valličus vie kerran tovestau, gu karjalazii runoloi pajatettih Karjalan läs joga paikas. Niidy maltettih kui veinalazet, mugagi liygiläzet da lyydiläzet. Enimytten kalenduaras on monile hyvin tuttuloi nimilöi, eräs niilöi on Arhippa Perttunen. Onnuako erähät tiijustetah kedätahto uuttugi. Kalenduaran sivuloile on pandu eloskerdoi jogahizeh näh, arhiivas dai vahnois kniigois otettuloi kuvii. Sen ližäkse joga sivul voibi lugie runoloi karjalan eri murdehil dai niilöin ven’akse kiännöksii.
Kalenduaran piätarkoituksennu on andua uuttu tieduo karjalazis runonpajattajis, kiinittiä huomivuo karjalazeh runokul’tuurah.
Kalenduaru on piässyh ilmah Karjalan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kannatuksel.
Ližiä tieduo eri piirilöin runonpajattajis voibi suaha saital.
