Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liiton hallinnon jäsen Valentina Mironova korostaa liiton kolme tärkeintä aloitetta, jotka ovat edistäneet karjalan kielen ja kulttuurin kehitystä tasavallassa.
— Liiton aloitteesta vuonna 1990 perustettiin ensimmäinen karjalankielinen Oma Mua -sanomalehti, Mironova sanoo.
— Samana vuonna Petroskoin yliopistossa ja Karjalan kasvatusopillisessa korkeakoulussa avattiin karjalan kielen oppilaitokset.
Silloin myös karjalankielinen Oma pajo -kuoro aloitti toimintansa Karjalan kansallisten kulttuurien keskuksessa, hän jatkaa.
Mironova on osallistunut liiton toimintaan sen perustamisesta lähtien. Silloin hän opiskeli Petroskoin yliopistossa. Järjestön hallinnon jäsenenä Mironova on ollut jo kymmenen vuotta. Hänen mielestään nyt liiton tärkein tehtävä on herättää nuorissa kiinnostusta järjestön toimintaa kohtaan.
— Toisaalta nuoret lukevat karjalan kieltä kursseilla lähiopetuksena ja online-kursseilla. Toisaalta liitto tarvitsee nuoria, jotka haluavat valistaa muita ihmisiä kielestä ja kulttuurista, Mironova huomauttaa.
Hänen mukaansa karjalankielinen kirjallisuus kaipaa nuoria lahjakkaita kirjailijoita.
Karjalan rahvahan liiton puheenjohtaja Anna Jakovleva on sitä mieltä, että liiton yksi päätehtävistä on järjestää halukkaille karjalan kielen kurssit tasavallan eri paikkakunnissa.
Esimerkiksi viime vuonna liiton toteuttamassa Karjalainen etnoklusteri -hankkeessa kursseilla käytiin ilmaiseksi Prääsän piirin Jessoilassa, Äänisenrannan piirin Uudessa-Vilgassa, Aunuksen piirin Alavoisessa, Kalevalan piirin Borovoissa ja Mujejärven piirin Ontajärvellä.
— Tänä vuonna liitto ei ole pitänyt samoja kursseja hankkeen rahoilla. Kuitenkin järjestön osastot Segežassa, Jessoilassa, Alavoisessa ja Uudessa-Vilgassa ovat järjestäneet kielikursseja itse, Jakovleva täsmentää.
Petroskoissa karjalaa voi lukea ilmaiseksi kursseilla Karjalan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksessa ja Periodika-kustantamossa.
Karjalan rahvahan liiton puheenjohtajan mukaan liiton kielikurssit ovat hyvin suosittuja.
— Viime syksynä kursseille ilmoittautui yhteensä 60 halukasta. Heistä 40 halusi lukea varsinaiskarjalan murretta ja muut livvin murretta, Jakovleva esittää.
Hän sanoo kursseja karjalan kielen ja kulttuurin kursseiksi, koska opettajat kertovat opiskelijoille kieliopin lisäksi myös karjalaisten kulttuurista ja perinteistä.
— Kursseille ilmoittautuneiden määrä on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa, että liitto kehittyy oikeaan suuntaan, liiton puheenjohtaja painottaa.
Vuosina 2020—2022 Karjalan rahvahan liiton puheenjohtajana oli Aleksandr Jeremejev, joka oli johtanut useita vuosia Karjalan valtion televisio-ja radioyhtiön kansalliskielistä toimitusta.
— On merkittävä se, että Karjalan rahvahan liitto yhdistää karjalaisia sekä tukee karjalan kielen lukemista ja kiinnostusta karjalaiseen kulttuuriin, Jeremejev sanoo.
Hän arvostaa sitä, että liitolla on Petoskoin lisäksi osastoja myös eri paikkakunnissa. Liiton osastot osallistuvat hanketoimintaan ja saavat hankkeisiinsa rahoitusta.
Järjestön jäsenet ovat aina karjalaisten kerähmöjen eli kokousten valtuutettujen joukossa.
— Kokouksissa yritetään ratkaista myös poliittisia sekä karjalaisten asutusalueita ja kielenopetusta koskevia kysymyksiä. Liitto auttaa kehittämään karjalankielistä Oma Mua -sanomalehteä ja Taival-aikakauslehteä, Jeremejev sanoo.
Hän pitää tärkeänä sitä, että karjalan kielellä olisi Karjalan tasavallan toisen virallisen kielen status.
— Status edistäisi nykyistä tehokkaammin kielenopetusta tasavallan oppilaitoksissa sekä kielen käyttöä perheissä ja karjalaisten asuttamissa paikkakunnissa. Karjalaisten täytyy puhua äidinkieltä paljon enemmän kuin nyt. Se herättäisi kiinnostusta kieltä kohtaan myös nuorissa, Jeremejev ajattelee.
