Kalevalan maa laajentaa rajojaan
Kalevalan maa -etnofestivaalin vieraat, festivaalin yhteydessä järjestetyn kilpailun voittajat ja artistit kokoontuvat huomenna, 13. maaliskuuta, lopputilaisuuteen Pietarin Taurian palatsiin. Festivaali on tehnyt vuodesta 2006 tunnetuksi Karjalan omaperäistä kulttuuria ja perinteitä sekä Kalevalan runoelmaa.
— Etnofestivaali on yhdistänyt Karjalan kulttuuri-, koulutus-, tiede- ja matkailualan edustajia jo 18 vuotta. Näinä vuosina festivaali on esitellyt parhaita yhtyeitä, matkakohteita, tutkimushankkeita, perinteitä ja nykyistä muotoilua, korostaa Karjalan Sodružestvo -järjestön Karjalan osaston puheenjohtaja Dmitri Bobrov.
Lopputilaisuudessa palkitaan kilpailun voittajat ja pidetään sitten rinnalla kaksi paneelikeskustelua. Toiset esiintyjät puhuvat Karjalan menestyneistä matkailuhankkeista ja matkailualan kehityksestä. Toiset kertovat kansojen perinteiden säilyttämisestä kulttuurissa, tieteessä ja koulutuksessa.
Karjalan Sodružestvo -kansalaisjärjestö on ollut Kalevalan maa -festivaalin järjestäjänä jo useita vuosia. Järjestö on yhdistänyt Karjalan tasavallan ystäviä Moskovasta, Moskovan alueelta, Tveristä, Leningradin alueelta ja Pietarista.
Kalevalan maa -festivaalin kilpailuun osallistui yli 6 000 venäläistä yli 400 paikkakunnasta. Osallistujat ovat kotoisin Karjalan tasavallasta, Moskovasta, Pietarista, Leningradin alueelta, Krimin tasavallasta, Murmanskin alueelta ja Tšuvassian tasavallasta.
— On miellyttävää, että kilpailun osallistujia Karjalasta on paljon enemmän kuin viime vuosina, Bobrov sanoo.
Hänen mukaansa festivaalin tuomarit toteavat, että kilpailuun osallistuneiden töiden taso on noussut edellisistä vuosista sekä myös lasten työt ovat tällä kertaa todella hyvin omaperäisiä.
Karjalan osallistujista vähintään 12 on sijoittunut palkintosijoille. Esimerkiksi petroskoilaisen Ksenija Tšumakin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa tekemä Karjalan arktisen alueen kivirengas -reitti tunnustettiin parhaaksi Etnoreitti-sarjassa. Viime vuonna tekijä sai apurahaa hankkeeseensa Venäjän Rosmolodež-nuorisoasiainvirastosta.
— Hankkeen päätarkoitus oli lisätä paikallisten asukkaiden ja erityisesti koululaisten ja nuorten kiinnostusta Karjalan kaivosteollisuuden historiaan. Olemme luoneet sitä varten uuden matkareitin, reitin päätekijä Tšumak kertoo.
Matka kulkee Segežan, Kemin, Belomorskin ja Louhen piirien kautta.
Tänä vuonna festivaali omistettiin Karjalan Sodružestvo -järjestön kymmenelle toimintavuodelle. Kilpailun osallistujat esittelivät töitään yhteensä viidessä sarjassa.
Järjestön Karjalan osaston aloitteesta kilpailuun saatiin ensimmäisen kerran myös toimittajia. He lähettivät kilpailuun Karjalan tasavallasta kertovia juttujaan ja uutisfilmiään. Toimittajat kilpailivat keskenään Etnokatsomus-sarjassa.
— Uusi sarja auttoi festivaalin järjestäjiä lisäämään toimittajien kiinnostusta Karjalan aiheisiin, Bobrov sanoo.
Sarjassa on Karelia News -verkkolehden päätoimittajan Jevgeni Beljantšikovin jutut Äänisniemen kylistä sekä Kižin saaret: vapautus -hankkeesta valittiin toiselle sijalle. Petroskoin Sampo -televisiokanavan toimittajasta Tatjana Tšaplyginasta tuli kolmanneksi paras. Filmissään hän kertoo Sortavalan Bastion-historiapuiston pitämästä Karjalan maa -festivaalista.
Pääpalkinnon sai pietarilainen televisiotoimittaja Julia Demjanova, joka kertoo filmissään Pohjois-Laatokan alueen maisemien kauneudesta.
— Festivaalin järjestäjät haluavat, että ensi vuonna kilpailuun osallistuvien sanomalehden-, televisio- ja radiotoimittajien töitä arvioitaisiin eri sarjoissa. Näin voimme saada kilpailuun nykyistä enemmän toimittajia sekä heidän töitään on helpompi silloin arvostella, Bobrov täsmentää.
Festivaalin kilpailuun lisää piirien asukkaita
Karjalan osaston puheenjohtaja Dmitri Bobrov on sitä mieltä, että kilpailun osallistujien sekä aiheiden määrää täytyy lisätä tuntuvasti. Hän haluaa pitää saman kilpailun Karjalassa ennen kun seuraava Kalevalan maa -festivaali käynnistää perinteisen kilpailunsa.
— Näin voimme vetää kilpailijoita tasavallan kaikista piireistä. Tasavallan kilpailuun esitellyistä töistä valitsemme parhaat ja lähetämme ne sitten festivaalin finaalikilpailuun, Karjalan osaston puheenjohtaja miettii.
Hänen mielestään kiinnostusta festivaalin kilpailuun täytyy kehittää eteenpäin. Esimerkiksi Etnomotiivi-sarjalla on kolme aihepiiriä, joista kultaseppämestari Mihail Perhinin nimeä kantava Korut ja matkamuistot nostettiin esille vasta tämän vuoden kilpailussa. Sarjassa petroskoilaiset käsityömestarit Olga Rjabikova ja Julia Guštšina sijoittuivat ensimmäiselle ja kolmannelle sijalle vastaavasti.
Bobrov on tyytyväinen siihen, että tällä kertaa kilpailussa oli esillä muutamia hankkeita Karhumäen piirin Äänisniemen asukkailta. Myös paikkakunnan koulut motivoivat oppilaitaan osallistumaan kilpailuun.
— Festivaalin tehtävä on muun muassa saada asukkaat kiinnittämään huomiota kotiseutunsa historiaan ja kulttuuriin. Kilpailun Etnomatka-sarjassa Siunattu Äänisniemi valmismatka todettiin parhaaksi, Bobrov esittää.
Äänisniemen kylistä, upeista nähtävyyksistä ja henkilöistä kertova valokuvanäyttely ja opasmuotoinen kirja Äänisniemestä esitellään tänään festivaalin lopputilaisuudessa.
