Ainutluatuista pohjoisluontuo šuojeltamisekši vuuvven 1992 20. oraškuuta oli peruššettu Puanajärvi -kanšallini puisto. Nyt noin 105 hehtarisella alovehella erikoisšuojeltavana on meččä, vesistöjä, kaloja, šoita, lintuja — koko kašvismuajilma ta eläimistö.
Šamoin šiinä on karjalaisien ta šuomelaisien entisie elinpaikkoja. Kotišeutututkijat tutkitah entisien kylien elämyä šekä paikallisien ihmisien perintehie ta elämäntapoja.
— Meijän tärkeimpinä tehtävina on šuojella luonnon rikkahutta ta šäilyttyä harvinaisie lajija. Niise kannatamma šitä, jotta ekoturismi on kehitettävä. Puistošša on infrastruktuuri matkuštajien vaštahottuo varoin, ka šitä pitäy ielläh kehittyä: luatie uušie reissuja, rakentua puušiltasie poluilla, jatkua lapšien kešäleirien pitämistä, šanottih puiston ruatajat.
Nyt puisto vuosittain ottau vaštah noin 7 000 ihmistä. Puistošša voipi noštua Karjalan korkeimmalla Nuorusen vuaralla, matkuštua Olanga-laivalla Puanajärvie myöten, kaččuo ihanie vesiputoukšie, nauttie puhtahašta ta tuorehešta ilmašta, tutuštuo karjalaisien ta šuomelaisien kylien istorijah.
Joka vuuvven aikana puistošša on mitä kaččuo, puiston ruatajat neuvotah viettyä šiinä vähintän kolme päivyä, jotta lähemmäkši tutuštuo “Puanajärveh”.
Puanajarvi -puisto šijaiččou Louhen piirissä noin 60 kilometrissa Piäjärven pos’olkašta.