Läksi eloho uzʾ vepsänkeline ”Kipinä”-kulehtesen nomer

Läksi eloho uzʾ vepsänkeline ”Kipinä”-kulehtesen nomer

14.12.2021
Konz ristitud zavodiba tehta flagad? Miččihe vändoihe vändiba vepsläižed ende? Mil sötta linduid tal’vel? Sen polhe lugem udes ”Kipinä”-žurnalan nomeras vepsän kelel.
Tal’vkun “Kipinä”-kulehtesen nomer varastab lugijoid. 6+ Kuva: Lida Žukova
Tal’vkun “Kipinä”-kulehtesen nomer varastab lugijoid. 6+ Kuva: Lida Žukova

Täl vodel ”Periodika”-paindištole täudui 30 vot. Paindištos radaba parahimad rahvahaližiden keliden tundijad da navedijad. Taroi-tätüine, mitte konz-se eli ”Kipinä”-kulehtesen lehtpolil, oli adivoiš ”Periodikan” redakcijoiš. Pätoimitajad starinoičiba ičeze rados.

Tal’vkus ristitud zavodiba vaumištadas Udeks vodeks. Tahtoid-ik tehta bobaižen kuzen täht iče? Avaida ”Kipinä”-kulehtez da tege lumiuk lampaspäi ičeiž käzil. ”Kipinä”-kulehtesenke sinä void kebnas tehta čoman bobaižen da antta lampale toižen elon.

Kaikuččele lindule hüvä sömine om erazvuitte! Siš pidab muštta ristituile, ked tegeb sömsijoid linduiden täht, toskeleb erazvuiččid sömižid. Midä söba sorzad, a midä tijaižed, lugekat udes nomeras.

”Kipinän” paličal om uz’ kirj – ”Vepsläižiden vändod”. Sen tegii Elizaveta Makarova sanub, miše enččed vepsläižed vändod voiba abutada tedištada rahvahan istorijad da kul’turad. Miččed vändod oliba vepsläižil, lugem ühtes.

Teiden ičetoi lehtpolil möst om melentartuine starin. Täl kedal hüvä prihaine Petroskoišpäi kirjuti ičeze flagoiden kollekcijan polhe. Mugažo lugijoid varastab äi melentartuižid tedoid flagoiden polhe.

Mi om kebnemb – mandarin vai vezi? Tedištada necidä void kodiš meiden kebnan kodvusen abul.  ”Pähkmed aivoile”-rubrikas tradicijan mödhe om äi melentartuižid tegendoid da vändoid.

— Täl kerdal meiden nomeras mö vaumičim kalendarin udele 2022 vodele. Mugažo žurnalas om paindud meiden lugijoiden ozatelendkartaižed da runod, miččed hö oigenziba meile 35-jubilejaks, sanub ”Kipinän” pätoimitai Jana Filimonkova. 


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Paralympialaiset Pariisissa 2024: Petroskoilainen taekwondo-valmentaja toimii tuomarina
Vuonna 2022 Jelizaveta Tarasevitš valittiin parhaaksi Tokion paralympialaisten tuomariksi naisten keskuudessa taekwondokilpailuissa.
Karjalan Sanomat
Joiku-CAMP huipentui performanssiin
Maanantaina alkanut etnoleiri päättyy tänään. Eilen leiriläiset esittelivät yleisölle yhteisproduktionsa.
Kodima
Sanelusen karjalan da vepsän kelil kirjuti 70 Petroskoin eläjad
Tämbei Karjalan pälidnan eläjad ühtniba “Saneluz karjalan da vepsän kelil” -akcijaha. Akcii jatkub 26. päivähasai sulakud. Sanelused kirjutadas 65 sijas.
Karjalan Sanomat
Elämyksiä eri makuun – Kirjastojen yö -tempauksen aiheena on Perheen vuosi
Karjalassa kulttuuritapahtuma tarjoaa laajan ohjelman, jossa on tietokilpailuita, työpajoja ja muita tilaisuuksia.
Kipinä
Keskiajan karjala: tutustutaan Kipinän kanssa
Karjalan kielen viikolla Kipinä-lehti järjesti koululaisille työpajan, jossa lapset tutustuivat keskiaikana asuvien karjalaisten elämäntapoihin ja sovittivat muinaiskarjalaisten puvut.
Karjalan Sanomat
Yli 53 000 tasavallan asukasta äänesti kunnostushankkeita verkossa
Puudosin, Aunuksen ja Kemin piirien ja Kentjärven asukkaat äänestävät aktiivisimmin.
Kodima
Petroskoiš vaumištadas sanelusihe karjalan da vepsän kelil
Karjalan pälidnas sanelusiden kirjutamižen sijan linneb Petroskoin universitet. Akcijan ühtnikad keradasoiš 19. sulakud universitetan kirjištos.
Oma Mua
Kuorilahen-kylän tutkimuš toi voittuo Viktor Vikulinilla
Kiestinkin kylän eläjä Viktor Vikulin voitti Karjalan tašavallan kilpailušša “Kotišeutututkija-2024”. Tietotutkimuškilpailuh hiän lähetti oman šukututkimušruavon Kuorilahešta.
Karjalan Sanomat
Kirja kuvituksineen 2 – Näyttely sai jatkoa
Petroskoin kaupungin näyttelysalissa tänään avautunut näyttely tutustuttaa paikallisten lastenkirjojen kuvittajien töihin.
Karjalan Sanomat
Alkuperäiskansojen kieliä käyttöön – Ruviki-verkkosivustosta tietoja löytyy karjalan ja vepsän kielillä
Uudessa verkkotietosanakirjassa tiedot ovat saatavilla monilla Venäjän kansojen kielillä. Sivustolla on julkaistu yli 29 000 erilaista artikkelia.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль