“Neroniemi”: mitä nuorilla on mukava kanšankulttuurissa

“Neroniemi”: mitä nuorilla on mukava kanšankulttuurissa

22.02.2023
Neroniemi-toimenpito piettih Kanšainvälisenä muamonkielen päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša. Še on oman alan tunnettujen taitavien ammattimiehien lukomien lyhyijen luventojen šarja.
Näyttelijä ta muusikko kerto omista ajatukšista, mitä karjalan kieli merkiččöy artistalla šekä tuntehista, kumpasie hiän elelöy, konša laulut ilmeššytäh. Tietyšti šai kuunnella ni lauluja Vladimir Brendojevin runojen mukah. Kuva: Uljana Tikkanen
Näyttelijä ta muusikko kerto omista ajatukšista, mitä karjalan kieli merkiččöy artistalla šekä tuntehista, kumpasie hiän elelöy, konša laulut ilmeššytäh. Tietyšti šai kuunnella ni lauluja Vladimir Brendojevin runojen mukah. Kuva: Uljana Tikkanen

Neroniemi-toimenpito piettih Kanšainvälisenä muamonkielen päivänä. Še oli omissettu šemmosilla teemoilla, kumpasien avulla voipi šuaha nuorien kiinnoššušta kulttuurista ta kieleštä.

Enšimmäini luvento oli musiikista ta lauluista karjalan kielellä. Šitä valmisti Karjalan kanšallisen teatterin näyttelijä, io-ryhmän laulaja ta kitaran šoittaja Nikita Anisimov.

— Kanšallisen teatterin näyttelijä Vieno Kettunen anto miula tämän kirjan, še on Vladimir Brendojevin runokokomuš. Työ niättä mimmosešša kunnošša še on nyt ta voitta hokšata, kuin rikeneh mie otan šen käsih. Mie luvin runoja ta ymmärrin, jotta niistä tulou hyvie lauluja. Näin ne laulut šynnyttihki, šelitti Nikita.

Tänä vuotena Vkontakte-verkošša ruvettih julkaisomah lyhyitä videoita Karjalan kantakanšoista. Niitä valmissettih Gandvik-studijon spesialistit, a tekstit kirjutti Kiži-musejon šivissyšruavon spesialisti, Veri-ryhmän laulaja Marija Timonen. “Neroniemellä” Marija esiinty luvennon lukijana ta kerto projektista šekä omašta roolista šiinä.

Karjalan taiteilijan Dmitrii Dmitrijevin “Kalevalan” kuvitukšet on tuttu niillä, ken piti käsissä Runola-projektin kalenterie, Runostarinat-kirjua, Kalevala lapšilla -kirjua. “Neroniemellä” omalla luvennolla Dmitrii vaštasi piäkyšymykšen: “Mitein helpošti kiinnoššuttua lapšie vaikeista karjalaisista runoista?!”

Luventojen šarjan lopetti Etnokulttuuriopaššukšen keškukšen vanhin metodisti Ol’ga Hramtsova. Ol’ga Anatoljevna šelitti šuomelaisien šananlaškujen merkityštä.

— Kieli on kulttuurin koodi. Nykyjäh še häviey. Miušta pitäy kiinittyä šiih enemmän huomijuo ta lisätä alan tutkimukšie, jotta kekšie, mitein antua näillä kulttuurikoodiloilla uutta elämyä, šano Ol’ga Anatoljevna esitykšen lopušša.

Esitykšien välillä kaččojat arvauteltih arvautukšie ta oikeista vaštaukšista šuatih kirjoja lahjakši.

Kaikki luvennot oli nauhotettu videoh ta niitä voipi kaččuo Karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškukšen VK-ryhmäššä.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Karjalassa pidetään kansainväliset kivimessut – Mukana on yrityksiä eri puolilta maailmaa
Kivimessut järjestetään toukokuussa. Viime vuonna siihen osallistui yli 150 kivenjalostusyritystä.
Karjalan Sanomat
Kuolematonta rykmenttiä ei järjestetä yleisötapahtumana Venäjällä
Tilaisuuden järjestäjät kieltäytyivät järjestämästä sitä muun muassa turvallisuussyistä. Yleisvenäläinen tempaus aiotaan järjestää muissa muodoissa.
Kodima
“Vepsän kul’turjäl’gestuz” – ”Karjalan voden kirj 2023”
Tämbei Karjalan Rahvahaližes kirjištos oli valutud ”Voden kirj”. Täl kerdal 45 painust voibištelihe vägestuses.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisten kulttuuriperintö toi voiton Periodikalle
Tänään Karjalan kansalliskirjastossa julkaistiin Vuoden kirja 2023 -palkinnon voittajat.
Периодика
Издание ”Культурное наследие вепсов” стало ”Книгой года Карелии”
В этом году за право быть книгой года боролось 45 изданий в шести номинациях.
Karjalan Sanomat
Luhanskin teatteri vierailee Petroskoissa
Luhanskin musiikki- ja draamateatteri toi mukanaan rock-oopperan ja musiikkikomedian.
Karjalan Sanomat
Rottaongelma: Petroskoissa torjutaan jyrsijöitä
Kaupungin viranomaisten suunnitelmissa on hävittää jyrsijöitä yli 300 jätepisteen viereltä.
Karjalan Sanomat
Piparkakku matkailubrändinä – Uusi matkailuhanke tekee tunnetuksi pomorien piparkakkuja
Venäjän tiedeakatemian maantieteen instituutin tutkijat aikovat toteuttaa hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa yrittäjiä tekemään matkamuistoja.
Kodima
“Inkeri“ -hor tegi voden ühthevedod
Egläi “Inkeri” -hor ezini Petroskoin lüterilaižes pühäkodiš da starinoiči kundlijoile männuden voden satusiš.
Karjalan Sanomat
Punkkikausi 2024 on alkanut Karjalassa
Ensimmäinen punkkihavainto tehtiin Aunuksen piirissä. Punkki tarttui lapseen.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana