Uusia hankkeita Karjalan hyväksi

Uusia hankkeita Karjalan hyväksi

Julia Veselova
16.11.2022
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Etnosmart-foorumin aikana nuoret käsittelivät hankeideoita ja laativat hankkeita, jotka haluavat toteuttaa sitten Karjalan piireissä. Kuva: Julia Veselova
Etnosmart-foorumin aikana nuoret käsittelivät hankeideoita ja laativat hankkeita, jotka haluavat toteuttaa sitten Karjalan piireissä. Kuva: Julia Veselova

Belomorskin kaupunki tarvitsee infotauluja ja nähtävyyksistä kertovia hyviä verkkosivuja. Etnosmart-foorumin osallistujat keksivät hankkeen, joka voi helpottaa turistien tutustumista Belomorskiin.

— Haluamme asentaa Belomorskiin infotauluja, joissa on kartta ja tietoa kaupungin tärkeistä nähtävyyksistä, palveluista ja reiteistä. Haluamme tehdä myös verkkosivut ja kuvata filmin, Etnosmart-foorumissa Belomorskin piiriä edustanut Inga Bborova kertoo.

Vienan meri ja kalliopiirrokset houkuttelevat Belomorskiin joka vuosi yhä enemmän turisteja eri puolilta Venäjää.

Foorumi keräsi noin viisikymmentä nuorta tasavallan piireistä. Mukana oli nuoria Prääsän, Aunuksen, Louhen, Kostamuksen, Belomorskin, Kalevalan, Sortavalan ja Suojärven piireistä. Osa foorumilaisista oli myös Petroskoista.

Osallistujat saivat uutta tietoa journalismin, bloggailun, liiketoiminnan ja matkailun aloilla. Kolmen päivän aikana he laativat hankkeitaan Karjalan hyväksi.

— Foorumin tarkoitus oli kiinnittää nuorten huomiota Karjalassa asuvien kansojen kielten ja kulttuurien säilyttämiseen. Foorumi yhdisti Karjalan piireissä asuvia nuoria ja auttoi heitä laatimaan uusia hankkeita, Etnosmart-foorumin järjestäjä ja Karjalan tasavallan kansojen ystävyyden talon johtaja Olga Olovjannikova kertoo.

Itsensä toteuttaminen, bloggailu ja matkailu ovat ne aiheet, jotka kiinnostavat nyt nuoria.

Foorumin tarkoitus oli kiinnittää nuorten huomiota Karjalassa asuvien kansojen kielten ja kulttuurien säilyttämiseen.
Olga Olovjannikova, Etnosmart-foorumin järjestäjä ja Karjalan tasavallan kansojen ystävyyden talon johtaja

Petroskoin valtionyliopiston toisen vuosikurssin opiskelija Mirja Kieleväinen on kiinnostunut kansallisista aiheista.

— Olen kotoisin Kalevalasta. Minusta perinteisen kulttuurin säilyttäminen on tärkeä aihe, johon pitää kiinnittää paljon huomiota. Opiskelen nyt yliopiston matkailun opintolinjalla, ja matkailun kehitys Karjalassa kiinnostaa kovasti, Kieleväinen sanoo.

Foorumin ohjelmassa oli kolme suunta, ja jokainen osallistuja voi valita mieleisensä kiinnostavan.

— Autoin foorumilaisia keksimään hankkeita, jotka koskevat etnomatkailua ja bisnestä. Foorumilaiset olivat todella aktiivisia. He keksivät kahdeksan hanketta, joista valitsimme neljä parasta, Petroskoin valtionyliopiston Totška rosta eli Kasvupiste -koulutuskeskuksen entinen johtaja Aleksandr Konovalov sanoo.

Konovalovin mukaan Karjalan piireissä matkailun kehittämisessä on vaikeuksia. Nuoret toivovat, että uudet hankkeet auttavat ratkaisemaan niitä.

— Hankkeemme liittyy rautamalmin nostamiseen Kostamuksessa. Kostamus on nuori kaupunki, eikä siellä ole paljon historiallisia nähtävyyksiä. Rautamua-reitti kertoo Kostamuksen historiasta ja nykypäivästä Kalevala-runoelman sankarin Ilmarisen johdolla. Turistit vierailevat muun muassa sepän pajassa, hankkeen laatija Aleksandra Lesonen kertoo.

Lesosella on jo kokemusta foorumeihin osallistumisesta ja hankkeiden toteuttamisesta. Hän keksi kuitenkin ensimmäistä kertaa niin suuren ja kalliin hankkeen.

— Hanke tarvitsee yli kuusi miljoonaa ruplaa tukirahaa. Voimme toteuttaa sen puolessa vuodessa.

Autoin foorumilaisia keksimään hankkeita, jotka koskevat etnomatkailua ja bisnestä. Foorumilaiset olivat todella aktiivisia.
Aleksandr Konovalov, Petroskoin valtionyliopiston Totška rosta eli Kasvupiste -koulutuskeskuksen entinen johtaja

— Osallistujat saivat myös tietoa ja neuvoja apurahahakemuksien tekemiseen. Nuoret haluavat toteuttaa omia hankkeita, mutteivät usein tiedä, millä tavalla he voivat tehdä sen, Olovjannikova sanoo.

Karjalan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksen edustaja Anton Voronov kertoi foorumilaisille tukirahan saamisen mahdollisuuksista ja tarvittavien asiakirjojen laatimisesta.

— Olen töissä Kiestingin kulttuuritalossa. Foorumissa sain tietää, miten tehdä ja toteuttaa sosiaalisia hankkeita. Foorumi auttoi Karjalan piireissä asuvia saamaan uusia kontakteja ja löytämään yhteistyökumppaneita, foorumilainen Marija Nogelainen kertoo.

Nogelaisen hanke on tarkoitettu vähävaraisten perheiden lapsille. Lapsille järjestetään viisi päivää kestävä leiri, jossa he tutustuvat Louhen piiriin nähtävyyksiin ja matkailukohteisiin.

— Louhen piirissä on 26 lasta vähävaraisista perheistä. Olen varma, että hanke voi saada tukirahaa. Minun pitää täsmentää vielä leirin kustannuksia, foorumilainen kertoo.

Foorumin jälkeen Nogelainen aikoo pitää yhteyttä hotelleihin, kahviloihin ja muihin paikkoihin, joissa lapset käyvät. Nogelainen toivoo, että hän ehtii lähettämään apurahahakemuksen Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahaston hankekilpailuun. Hakemuksien vastaanotto päättyy 17. marraskuuta.

Osallistujat saivat myös tietoa ja neuvoja apurahahakemuksien tekemiseen. Nuoret haluavat toteuttaa omia hankkeita, mutteivät usein tiedä, millä tavalla he voivat tehdä sen.
Olga Olovjannikova, Etnosmart-foorumin järjestäjä ja Karjalan tasavallan kansojen ystävyyden talon johtaja

Etnosmart-foorumi tarjosi osallistujille laajaa opetus- ja kulttuuriohjelmaa, luentoja ja tapaamisia.

— Foorumi on se paikka, jossa nuoret voivat saada tietoa, jota he tuskin saavat yliopistoista tai muista paikoista. Foorumissa kävi kokeneita puhujia, Etnosmart-foorumin järjestäjä Olga Olovjannikova kertoo.

Nuoret ilmoittautuivat foorumiin aktiivisesti. Osallistujien ikähaarukka oli 18—35 vuotta. Mukana oli sekä Petroskoin valtionyliopiston ja Petroskoin konservatorion opiskelijoita että kulttuuritalojen, kirjastojen ja piirihallintojen työntekijöitä.

— Olen toteuttanut erilaisia hankkeita, mutta kokemusta ei joskus riitä, Louhen piirihallinnon asiantuntija Viktoria Karatševa sanoo.

Foorumi tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemusta.

— Oli kiinnostavaa tutustua muissa piireissä toteutettuihin hankkeisiin. Olen lainannut pari hankeideaa, Kiestingin kulttuuritalossa työskentelevä Marija Nogelainen sanoo.

Osallistuminen foorumiin oli kaikille ilmaista.



LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana