Runolaulut inspiroivat taitelijoita

Runolaulut inspiroivat taitelijoita

Mirja Kanerva
06.05.2022
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Monet taiteilijat ovat luoneet taideteoksiaan vanhojen laulujen pohjalla. Kuva kirjoittajan arkistosta.
Monet taiteilijat ovat luoneet taideteoksiaan vanhojen laulujen pohjalla. Kuva kirjoittajan arkistosta.

Ensimmäinen ja tunnetuin Kalevala-eepoksen kuvittaja on suomalainen taiteilija Axel Gallén eli Akseli Gallen-Kallela. Hänen maalaukset tunnetaan koko maailmassa. Gallen-Kallela näytti runolaulusankareiden aitoutta. Nykyiset taiteilijat pohjautuvat Gallenin maalauksiin.

Monetkin kirjailijat ja runoilijat ovat luoneet teoksiaan vanhojen runojen pohjalla.  Esimerkkinä on englantilainen John Ronald Reuel Tolkien, joka tutki Kalevala-eeposta ja vanhoja myyttejä, ja sitten käytti nämä tiedot työssään. Tolkienin keksimällä haltioiden kielellä on karjalan ja suomen kielen piirteitä.

Suomalainen lastenkirjailija ja kuvittaja Mauri Kunnas on tuttu jokaiselle. Hänen Koirien Kalevala on käännetty venäjäksi ja vienankarjalaksi. Kalevala-eepoksen sankareina esiintyvät koirat, kissat ja muut eläimet. Mauri Kunnas  piirsi hauskoja hahmoja ja kertoi eepoksen tapahtumia lapselle selkeällä kielellä.


Karjalassakin asuu taitavia ihmisiä, jotka ovat inspiroituneet  vanhoihin runoihin.

Karjalankielinen räppäri Ontrei sekä sepittää uusia kalevalamittaisia runoja että lausuu lavalla vanhojakin.  Kalevalamitta on rap-runoihin sopiva, karjalan kieli on melodinen ja kuvaannollinen. Tuloksena on laadullista rappia. 

Petroskoissa asuu taiteilija Roman Kirillov eli Roma Kapitan. Hän on eeppisien laulujen ja myyttirunojen suuri ihailija. Hän piirtää sarjakuvia, jonka pääsankarina on nuori Elia Lönnrot. Utelias poika joutuu seikkailuihin ystäviensä kanssa. 

Roma Kapitan sanoo itseään nykyaikaiseksi runonlaulajaksi. Lapset ja aikuisetkin pitävät hänen sarjakuvistaan kovasti. Oikeat sarjakuvien fanit myös pitävät hänen töitään korkeatasoisina.

Taiteilija on keksinyt pöytäpelejäkin. Sammon aiheinen pöytäpeliin kuluu värikäs pelikenttä, kuutio ja pelimerkki. Pelaaja siirtyy pelikentällä vastaten kysymyksiin.


Toinen petroskoilainen taiteilija, joka inspiroituu runolauluihin, on Dmitri Dmitrijev. 

Hän luki runot, joita Lönnrot tallensi tunnetuimmalta runonlaulajalta Arhippa Perttuselta, ja halusi kertoa niitä niin, että ne olisivat lapsille selviä. Dmitri kirjoitti ja kuvitti kirjan, jonka nimi on Runosatuja. Kirjan kuvat ovat hauskoja ja opettavaisia. Kirjan luoja piirsi tarkasti sankareiden puvut ja vanhat työ- ja kulkuvälineet. Kuvista tuntuu se, että taiteilijalle on tuttu Gallen-Kallelan ja Mauri Kunnaksen töitä.

Dmirti Dmitrijev kuvitti myös lasten Kalevalan uuden painoksen. Tämä on Aleksandra Ljubarskajan mukaelma Kalevalasta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953.

Sinä voit lukea Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa, Dmitri Dmitrijevin kuvittamia kirjoja ja Roman Kirillovin sarjakuvia Karjalaisten, vepsälaisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskuksen kirjastossa. Kipinän toimituksessa on myös Sampo-aiheinen pöytäpeli.



LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana