Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyiseltä muusikolta ja toimittajalta Arto Rinteelta on tullut uusi kirja nimeltä Pauli Rinne: Näyttämö ja elämä.
— Se on venäjänkielinen versio kirjastani Karjalaan kaikonneita. Venäjänsin itse, koska kaikki kiinnostuneet eivät osaa suomea. Kirja on eri nimellä ja muutamine lisäyksineen. Design on aivan uusi, sen teki Vitali Nakonetšnyi, tekijä kertoo.
Karjalaan kaikonneita -kirja julkaistiin Suomessa viime vuonna. Kirjan perustana Rinne käytti isänsä ja äitinsä haastatteluja, isänsä ja mummonsa muistiinpanoja, vanhoja kirjeitä, kirjallisuutta ja Suomen kansallisarkiston materiaaleja.
— Käänsin sen viime vuonna ja tein lisäyksiä joulu-helmikuussa.
Kirjassaan Arto Rinne kertoo sukunsa tarinan alkaen 1700-luvulta, mutta teoksen pääsankareina ovat Rinteen isovanhemmat, Uuno ja Saimi Rinne.
Heidän tuhannet maanmiehensä muuttivat Suomesta Neuvostoliittoon 1930-luvulla. Uuno ja Saimi muuttivat vuonna 1931. He halusivat elää ja työskennellä Neuvosto-Karjalassa, mutta sen sijasta he joutuivat karkotukseen Siperiaan.
— Siperiassa isäni Pauli syntyi. Sitten he asuivat muun muassa Vilgassa, Karjalassa, jossa isoisäni Uuno oli syyttömänä vangittu ja katosi. Tarkkaa tietoa hänestä ei ollut, Rinne kertoo.
— Mummoni ja isäni asuivat monessa paikassa, muun muassa Paatjärvellä, Käkisalmessa, sodan aikana evakossa Volgan saksalaisten Balzerissa, joka oli puhdistettu saksalaisista. Sitten he asuivat vuodesta 1945 Sortavalassa, hän jatkaa.
Rinteen isä, Pauli Rinne antoi huomattavan panoksen Karjalan teatterielämään ja kansalliseen kulttuuriin sekä Karjalan ja Suomen kulttuurisuhteiden kehittämiseen. Hän kuului Petroskoin Suomalaisen (nyk. Kansallisen) teatterin näyttelijöiden kärkijoukkoon ja oli teatterin kantavia voimia.
— Pauli Rinne kouluttautui näyttelijäksi Leningradissa ja toimi vuosina 1957—1991 Petroskoin Suomalaisen teatterin näyttelijänä ja vuosina 1974—1991 sen pääohjaajana, Rinne kertoo.
Pauli Rinne esiintyi myös monessa neuvostoelokuvassa. Hän oli legendaarisen Manok-lauluyhtyeen perustajia ja lauloi siinä kokonaiset 30 vuotta.
Suomeen muuttanut Pauli Rinne näytteli vuosina 1991—1997 Joensuun kaupunginteatterissa ja toimi siinä myös ohjaajana. Sittemmin hän johti Kouvolan venäjänkielistä amatööriteatteria monia vuosia.
Pauli Rinne kuoli Suomessa 14. joulukuuta 2021 pitkäaikaisen sairauden murtamana 87-vuotiaana.
Kirjassa on vielä yksi pääsankari, Arto Rinteen isoisäpuoli Onni Eskolin, joka oli myös pakolainen. Helsingissä syntynyt ja Neuvostoliittoon aikanaan loikannut Eskolin kesti monia koettelemuksia, mutta jäi eloon. Eskolin meni naimisiin Arton mummon, Saimi Rinteen kanssa vuonna 1964. He olivat yhdessä 27 vuoden ajan aina Onnin kuolemaan saakka.
Arto Rinne julkaisi Eskolista Onni-kirjan kahdella kielellä Petroskoissa vuoden 2019 lopussa. Rinne liitti hänen tarinansa Karjalaan kaikonneita -kirjaan omana osana hieman tiivistettynä. Tekijä nostaa siinä esiin hänen kohtaloaan ja kertoo samalla tuhansien Neuvostoliittoon 1930-luvulla muuttaneiden suomalaisten elämänvaiheista.
Saimi ja Uuno Rinteen sekä Onni Eskolinin elämäntarinat kertovat, millaista oli olla suomalaisena pakolaisena Neuvostoliitossa.
