Venäjän vastaisista pakotteista huolimatta Karjalan talous jatkaa kasvuaan. Tasavallan päämies Artur Parfentšikov totesi sen Tass-uutistoimiston tällä viikolla pitämässä lehdistötilaisuudessa.
Päämiehen mukaan talouden investoinnit ovat kasvaneet. Tämän vuoden tammi—syyskuussa ne kasvoivat vuodentakaisesta puolitoista miljardia ruplaa yli 55 miljardiin ruplaan. Neljäsosa kaikista investoinneista kuului pk-yrityksille.
— Näemme pk-yritysten investointien nopeaa kasvua. Itsensätyöllistäjien määrä kasvoi tammi—marraskuussa 36 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Nyt heitä on lähes 30 000. Virallinen työttömyys on nyt historiallisen pientä, alle prosentin, Parfentšikov kertoo.
Hänen mukaansa myös suurteollisuuden investoinnit ovat vakaita. Niin Petroskoin valimo on sijoittanut tuotantoon valtion tuella yli kaksi miljardia ruplaa. Ensi vuoden alussa yrityksessä otetaan käyttöön toistakymmentä uutta uunia.
Suuri investointihanke on Venäjän ensimmäisen digitaalisen telakan rakentaminen Äänisen telakalle. Ensi vuonna se saadaan valmiiksi, ja sillä aletaan rakentaa uusia aluksia.
— Investointeja saadaan elintarviketeollisuuteen. Nyt on päättymässä Karjalan elintarvikkeet –teollisuuspuiston rakentaminen. Siinä valmistetaan innovatiivisia elintarvikkeita, jotka sisältävät karjalaisia luonnonantimia. Lisäksi rakennamme nyt tveriläisten partnereiden kanssa tehdasta, jossa valmistetaan karjalaisista ruskolevistä ja marjoista lastenruokaa, Parfentšikov sanoo.
Uusissa taloudellisissa oloissa on lisääntynyt venäläisten investoijien kiinnostus Karjalan arktiseen alueeseen. Tämä on 38 prosenttia tasavallan alueesta, ja siihen kuuluu kuusi piiriä.
Venäjän arktinen alue on erityistalousalue. Sen veroresidentit saavat erilaisia tukitoimia niin valtion kuin alueiden tasolla.
— Nyt Karjalassa toimii jo 67 arktisen alueen veroresidenttiä. Niistä 18 on muilta Venäjän alueilta, kuten Moskovasta, Pietarista ja Tveristä. Hankkeiden joukossa on suurhankkeita, kuten syklisesti toimivan tuotantolinjan käyttöönotto Kostamuksen malminrikastamolla. Hankkeen investoinnit ylittävät kymmenen miljardia ruplaa. Monet hankkeet kuuluvat matkailualaan, Parfentšikov sanoo.
Parfentšikov toivoo saatavan Karjalan arktiselle alueelle myös ulkomaisia investointeja. Hänen mukaansa tasavalta käy neuvotteluja siitä ulkomaisten partnereiden kanssa.
— Nyt suurin hanke tällä alueella on Valkeakosken pienvesivoimaloiden rakentaminen. Se on yksityinen hanke, jossa on mukana BRICS-maiden Uusi kehityspankki. Työt ovat päättymässä ja toivomme, että ensi vuonna voimalat käynnistetään, Parfentšikov kertoo.
Tärkeänä tehtävänä Parfentšikov pitää maakaasuverkon rakentamista Karjalan arktiselle alueelle. Hänen mukaansa arktisen alueen eduista huolimatta jotkut investoijat valitsevat hankkeilleen muita Karjalan alueita, joilla on kaasuverkko.
— Toivomme, että presidentin toimeksiannon mukaan lähivuosina rakennetaan kaasuverkko Karjalan pohjoiseen ja Murmanskin alueelle. Nyt tehdään suunnittelutöitä.
Karjalan päämiehen Artur Parfentšikovin mukaan Venäjän vastaiset pakotteet antoivat suuren sysäyksen tasavallan teollisuudelle. Kasvussa ovat muun muassa metalli- ja konepajateollisuus. Niin metallintyöstö on kasvanut tänä vuonna 20 prosenttia ja koneiden tuotanto melkein 60 prosenttia viimevuotisesta.
— Petroskoin valimon tulojen odotetaan kaksinkertaistuvan tänä vuonna. Lisäksi tehtaan tuotevalikoima kasvaa. Tehdas valmistaa paljon uusia koneenosia, muun muassa osana tuonnin korvausohjelmaa. Tuotteille on suuri kysyntä, Parfentšikov kertoo.
— Kostamuksen malminrikastamo myi paljon tuotteitaan Euroopan maihin. Nyt ne ovat kysyttyjä Venäjän markkinoilla ja näemme, että yrityksen tuotanto on tavoittanut 102 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, hän sanoo.
Karjalan metsäteollisuus, joka suuntautui paljolti länsimaihin, on kärsinyt huomattavasti pakotteista. Puunjalostus on laskenut tänä vuonna noin kahdeksan prosenttia ja sellun tuotanto neljä prosenttia. Suurin lasku on ollut puupellettien tuotannossa, noin 80 prosenttia.
— Pellettien tuotanto kasvaa jo kuitenkin. Niiden kysyntä kasvaa Venäjällä, Parfentšikov toteaa.
Pakotteista huolimatta yksikään suuri teollisuusyritys ei ole pysäyttänyt toimintaansa. Poikkeuksena on AEK-yhtiö, joka tuotti sähköjohtoja maailman suurimmille kuorma- ja linja-autojen valmistajille.
— Nyt yhtiö on käynnistänyt uudelleen toimintansa. On tehty sopimus tatarstanilaisen yhtiön kanssa sähköjohtojen valmistuksesta kotimaisille linja-autoille. Lisäksi AEK-yhtiön tiloihin on avattu Arktika-ompelimo. Se valmistaa erilaisia tuotteita, lähinnä suojapukuja, Parfentšikov kertoo.