Paja on nossuh tuhkaspäi

Paja on nossuh tuhkaspäi

Elina Potapova
08.04.2022
Pyhäjärves jo piäl kaheksua vuottu ruadau L’oka da Kirill Čurakovien paja. Mulloi elokuus rodih hädä – paja paloi tuhkakse. Tänävuon paja rubei ruadamah uvves tilas Pyhäjärven kul’tuurutalois.
Ruadua padaniekoin pyöriköl pajas on oppinuh kai puolivuodine lapsi. Nelliä vuottu nuorembat lapset ruatah yhtes omien vahnembien libo buaboloinke. Hurual on padaniekku L’oka Čurakova. Kuva on otettu Čurakovien pereharhiivaspäi
Ruadua padaniekoin pyöriköl pajas on oppinuh kai puolivuodine lapsi. Nelliä vuottu nuorembat lapset ruatah yhtes omien vahnembien libo buaboloinke. Hurual on padaniekku L’oka Čurakova. Kuva on otettu Čurakovien pereharhiivaspäi

Molodoit L’oka da Kirill Čurakovat avattih paja Pyhäjärveh vuvvennu 2014. Kirill on rodužin Udmurtien Votkins-linnaspäi, L’oka on rodivunnuh Puadenen kyläh, ga pienete muuttihes perehinneh Segežah. Molodoit tuttavuttih Piiteris opastujes. Opastundan loppiettuu L’oka da Kirill ruvettih duumaimah, kunnebo olis lähtie elämäh – pienis linnois kazvanuot molodoit nikui ei tahtottu jiäjä suureh linnah.

– Lähtimmö elämäh Pyhäjärven kyläh. Sie eli minun buabo, kazvoigi minun muamo. Piiteris opastujes ylen äijäl tahtoin tulla järilleh omah čuppuh, suvaičen Karjalan luonduo da ilmastuo. Ukolegi Karjal rodih mieldy myö, enimite järvet – Kirillan roindumual on enämbi pelduo, saneli L’oka.

Vuvves 2015 algajen neroniekat ruvettih ruadamah Melliččy-fondanke, kudai andoi pajah poltopäčin da padaniekan pyörikön. Neroniekat tässähgi pietäh yhtehisty ruaduo “Milličänke”.

– Piiteris eläjes minä opastuin kolmes keraamiekkupajas da sit jatkoin opastuksen neroh iče videoloi myö, kuduat lövvin internetas. Pajas minä vastain padaniekan ruavos, Kirill rubei valamah juveliiručomenduksii. Ga myö ainos avvutimmo toine tostu, yksinäh ruadua on ylen vaigei, saneli L’oka.

Abuh tuli Pyhäjärven juuret -yhteiskunnalline liitto, kuduan projektu voitti Ven’an prezidentan grantoin kilvas. Projektan hantuzis neroniekoile annettih vuograh tilat, kudualois ei pie maksua projektan todevuttamizen aigua. Uuzi paja on sijoitannuhes Pyhäjärven kul’tuurutaloin pohjukerrokseh.

Kaheksan vuvven aloh neroniekat oldih nostamas da kehittämäs omua pajua, opastettih padaniekan neroh lapsii da ruavahembii. Ruado käis lähti, pluanois oligi ottua ruadoh padaniekkoi, ku pajas voibi luadie suurembazii tilavuksii. Ga, pahakse mielekse, mulloi paja paloi kogonah.

Ku nostua paja uvvessah, molodoit lähtiettih ruadoh Piiterih. Enzimäzii tavoittehii oli suaja varoi alužimen nostamizeh. Ga ruadua täytty vägie ei suannuh pandemien rajoituksien periä. Sentämän kuun ruattuu L’oka da Kirill piätettih tulla järilleh Pyhäjärveh. Sie abuh tuli Pyhäjärven juuret - yhteiskunnalline liitto, kuduan projektu voitti Ven’an prezidentan grantoin kilvas. Projektan hantuzis neroniekoile annettih vuograh tilat, kudualois ei pie maksua projektan todevuttamizen aigua.

Uuzi paja on sijoitannuhes Pyhäjärven kul’tuurutaloin pohjukerrokseh.

Projektan mugah pajah ostettihgi laittehet. Nygöi stuudies on kaksi padaniekoin pyörikkyö (eräs pyörikkö ei palanuh tulipalos), poltopäčči da ruadokoneh, kuduan avul ajellah savie. 

Piemmö padaniekan urokkoi, ga ei äijiä. Saviastieloi luajitah kahtes urokas, ga nygöi voimmo pidiä vaiku enzimäzen urokan, sendäh ku toizel urokal jo poltetah luajilmukset. Nygöi pajas on ruokos jo enämbi sadua opastujien luajilmustu, kuduat vuotetah tuliedu etuappua.
L’oka Čurakova


LIŽIÄ AIHIES
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana