Koštamukšen luontohelmi: kotišeuvun tarinat tultih lähemmiksi
Koštamukšen eläjie oikein kiinnoštau nykysen kaupunkipiirin alovehella ennein olijan runonlaulajien muan istorija ta paikallisien ihmisien kohtalo.
Kevätkuušša Koštamukšen luonnonšuojelualovehen tiloissa toimijan Koštamukšen luontohelmi -ekologisen ta kotišeuvun klubin issunnošša piettih luvento paikannimilöistä. Šen valmisti kotišeutututkija, Viena-šeuran jäšen, luonnonšuojelualovehen ruataja Valentina Patsukevič.
Valentina Nikolajevna kerto Kontokki- ta Kiitehenjärven alovehen paikannimien istorijašta. Tämä tapuamini hyvin täyventi runonlaulajien kylien oppahien opaššuškurššien ohjelmua Arhippa Perttusen šiätijön toteuttaman Myö karjalaiset -projektin rajoissa.
On olomašša tietoja, jotta muinaisaikoina nykysen Koštamukšen kaupunkipiirin alovehella elettih saamelaiset heimot. Saamelaiset šiirryttih elämäh toisilla paikoilla pohjoisšuuntah šen jälkeh, kun näillä mailla tultih karjalaiset ta ruvettih kehittämäh muanviljelyštä. Šentäh monien paikkojen nimillä on saamelaini alkuperä. Esimerkiksi, entisen Kontokki-kylän nimi merkiččöy “porojen paimenpaikkua”.
Entisen kylän ta nykysen Koštamukšen kaupunkin nimen alkuperällä on kolme varianttie.
– Luotettavin variantti kertou, jotta paikannimi yhistäy kakši šanua: košto ta mušta. Legendan mukah konša lienöy kylä hyökättih ruoččilaiset ta hävitettih še. Kaikki tapahtu šykyšyllä, konša kylän miehet oltih kalalla ta ei voitu miteinkänä šuojella kylyä. Myöhemmin hyö piätettih koštua, šuatih ruoččilaiset kiini ta rankaissettih heijät. Šentäh paikka šaiki šemmosen šynkän nimen, kerto Valentina Patsukevič.
Toisen variantin mukah nimen alkuperäššä on košteuš-šana šentäh kun ympärillä on äijän šoita ta vesistöjä. Ta kolmaš versijo johtuu košto-šanah, šentäh kun karjalaiset neiččyöt piettih niitä piällä.
XX vuosišuan keškeh šuaten monta karjalaista kylyä oli raja-alovehella Kiitehenjärven rannalla. Valentina Patsukevič kerto, jotta järven nimi tuli kiitollini- tahi kiteinen (kristallini) -šanašta. Tämän järven rannoilla oltih hyvät ta kaunehet muat. Mimmosie kylie šielä oli ennein?
Esimerkiksi, šielä oli Tulliniemi-paikka. Moušot, šielä konšanih oli pieni tullipisteh. Järven kaunehilla rannoilla oli Nykyttilä-kylä. Šielä Elias Lönnrot enšimmäistä kertua kuuli ta kirjutti Saavva Trohkimaiselta runoja tulijua Kalevala-eepossua varoin. Nykyttiläššä on šeiččemenluokkani koulu ta časoun’a.
Niise oltih Hukkašalmi- ta pieni Nakrislakšii -kylät. Nakrislakši on tunnettu šillä, jotta šielä eli starinankertoja Outi Nykkänen tahi kuin häntä kučuttih Juplan Outi. Kylän nimi varmašti ilmešty hyvien nakrisšatojen tähen.
Kartalla myö niämmä ni Šappovuara-kylän. Pieni kylä oli tunnettu Huotarisen šuvun jäšenien anšijošta. Šanottih, jotta hyö kekšittih pistelijäisie šanantoja oman kylän ta nuapurikylien eläjistä.
– Pieneššä Lyttä-kyläššä eli nellä veikkuo Omenaisen šuvušta. Hyö oltih tunnettuja runojen tietäjie. Omie tietoja hyö šuatih tiätältä – Homa-runonlaulajalta. Tutkija Castrén viisi päivyä pakautteli Homa-tietäjyä. Šiinä ajašša hiän kirjutti 40 loihtuo ta monta tietolukuo, a runoja Homalta tallenti Berner, šaneli Valentina Nikolajevna.
Šen lisäkši kotišeutututkija kerto vielä monešta paikašta, a tapuamisen ošanottajat kerrottih omista kotipaikoista. Nyt monien entisien kylien paikoilla kašvau meččä ta vain ihmiset, kumpaset tiijetäh, jotta tiälä oli kylä voijah kertuo šiitä. Eryähissä paikoissa on šäilyn kiukuan pohja, a toisissa näkyy kalmismuan hautojen kukkuloja. Onnakko šuurin oša entisen elämän jälkilöistä on šulautun luontoh. A konša lienöy niissä paikoissa kiehu elämä.
Valentina Patsukevičin luvento oli valmissettu kirjoista ta artikkeliloista kerättyjen materialien avulla šekä materialin pohjalla, kummaista Valentina Nikolajevna tallenti Kontokki- ta Kiitehenjärven rannoilla eläjiltä karjalaisilta.
