Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Jelena Ruppijeva
01.06.2022
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu.
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva

Oraskuun 22. päivänny Kindahan kyläh on kerrytty kylän endizen melliččyniekan Kuzma Trifonovan jälgeläzet da rahvas, kudamat ollah kiinnostuttu Trifonovan luajitun melličän uvvessah nostandah. Vmeste-fondu on pidänyh vastavuksen, ku suas kerätä midä vai vois enämbän tieduo kylän ainavoluaduzes melličäs da Trifonovan sugukunnas. 

Midä ainavoluadustu on endizes Kindahan melličäs? Melliččy oli nostettu vuvven 1920 jälles da ruadoi Suuren Ižänmuallizen voinan alguh suate. Melličän ižändy Kuzma Jegorovič Trifonov oli nostanuh sen suurele lautale, sendäh se ruadoi ainos, kaččomattah sih, oligo vezi Šuojunjoves nossuh vai heittynyh. Moizii melliččöi nostettih suurile jogiloile. Tässäh ei ole löydynyh ni yhty tieduo sit, ku Karjalas paiči Kindahan kyliä oli moizii uidajii, laital ruadajii, melliččöi.   

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs. 

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs.

Tovestua melličän olendukohtua projektan todevuttajil sai Suomen arhiivan fotokartočkoin vuoh da abuh rodih mennyt räkki kezä, konzu joves rubei nägymäh pohju da sai löydiä melliččykiven jiännöksii. 

Jo tänä sygyzyn Vmeste-fondu huavuau ezittiä rahvahale Kindahan melličän puuhizen makietan da luadie 3D-prezentatsien sit.  

Vastavukseh tuli ylen äijy Kuzma Trifonovan jälgelästy – kaikkiedah nelli sugupolvie. Tulluzien joukos oli kolme vunukkua da yheksä pruavovunukkua. Hyö eletäh Petroskois, Suojärves, Matrosankyläs, Jessoilas, Priäžäs da Kindahas. Kaikis vahnimal jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä. 

Kaikis vahnimal Kuzma Trifonovan jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä.

– Tiijän sen, ku buabo da died’oi käydih laukkah vaiku suolua da zuaharii ostamah, kai dostalit talois oldih omat. Kuzmal oli tarantassu, sil häi ajeli jarmankale linnah, mustelou Kuzma Trifonovan vunukku, Jessoilas eläi Jevgenija F’oudorovna Kudr’ašova. 

Nämmä da toizetgi Kindahan melličän ižändän jälgeläzien mustelut roijah tulien kniigan pohjannu. Histourien ratas -projektan aigua Vmeste-fondu huavuau piästiä ilmah kniigan Kuzma Trifonovan suvus da luadie dokumentuallizen tutkimusfilman sit. Sih ruadoh on jo ottavuttu da uskotah, ku vuvven 2023 kezäl net roijah valmehet. 

Projektan aigua kerättylöi tiedoloi

Vuozisuan XIX lopus Anuksen gubernies ruadoi äijy melliččiä. Vuvvennu 1916 Ven’al piettih enzimäine muatalovuon lugemine. Sen aigah Anuksen gubernien joga kohtas lugiettih melliččöi. Lugemizen aigah opittih suaha tarkat tiijot melliččöin sijois, ižändöis, niilöin ruadomehanizmois da kai niilöin kohendamizeh tarvittavis kululois. Muatalovuon lugemizen mugah Anuksen gubernies muanruadajil rahvahil oli 298 tuulimelliččiä da 857 pyzyviä vezimelliččiä.



LIŽIÄ AIHIES
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana