Karjalan äänitearkisto uuteen loistoon
— Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkisto kuuluu käsinkirjoitettuja tekstejä ja kansanrunouden näytteitä, instituutin varajohtaja Svetlana Jalovitsyna kertoo.
Äänitearkiston kokoelman tallenteita on kerätty eri puolilla Karjalaa ja sen ulkopuolella yli sata vuotta. Parhaillaan äänitearkiston äänitteiden yhteiskesto on yli 5 000 tuntia. Vuosittain arkistoon lisätään uusia tallennuksia.
— Kokoelman erikoisuus on sen monikielisyys. Äänitearkistossa on tallenteita karjalan kielen kaikilla murteilla sekä vepsän, inkeriläisten, inkeroisen ja saamen kielellä, Jalovitsyna sanoo.
Asiantuntijoiden lisäksi äänitearkiston materiaalit kiinnostavat kansanperinteistä kiinnostuneita. Lisäksi arkiston aineistoa voi käyttää koulutusprosessissa. Vuosia sitten äänitearkisto sai verkkosivun, josta löytyy osa äänitteistä.Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin tutkijat haluavat uudistaa verkkosivun ja helpottaa äänitteiden etsintää.
— Uusi verkkosivu voi pohjautua karjalan ja vepsän kielen Vep-Kar-korpukseen. Nyt korpus toimii kielen tutkijoiden apuvälineenä. Haluamme muokata sen hakujärjestelmää niin, että materiaaleja voisivat löytää kaikki halukkaat, Jalovitsyna kertoo.
Suunnitelmien mukaan uudistettuun arkistoon lisätään linkkejä kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin muihin materiaaleihin.
Nyt Karjalassa jatkuu äänitearkiston digitalisointi. Digitalosointihankkeen kehittämistä käsiteltiin viime viikolla pidetyssä Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston istunnossa.
— Äänitearkiston digitalisointi on yksi tärkeimmistä tehtävistämme, Jalovitsyna painottaa. Asiantuntijoiden mukaan äänitteet pitää digitalisoida siitä syystä, että osa äänitteistä oli tallennettu ääninauhaan. Vanha ääninauha on liian huonolaatuinen.
— Tähän mennessä olemme digitalisoineet noin 40 prosenttia äänitearkistosta. On digitalisoitava vielä 3 700 kasettia, tutkija kertoo.
Jalovitsynan mukaan digitalisoinnin lisäksi tarpeen on äänitteiden tekstitys.
— Tämä on pitkäaikainen ja kiireellinen työ. Tarvitsemme karjalan ja vepsän kielten osaajia ja tekniikkaa. Nauhurit, jotka voisivat toistaa nauhaan tallennettuja äänitteitä, menevät rikki. Meidän täytyy joko korjata ne tai ostaa uudet laitteet, Jalovitsyna korostaa.
Digitalisointihanke vaatii rahoitusta. Karjalan kansallisuusja aluepolitiikan ministerin Sergei Kiseljovin mielestä rahoituskysymykset voisi ratkaista yhteistyössä ei-kaupallisten järjestöjen kanssa.
— Joku ei-kaupallinen järjestö voisi laatia hankeidean ja hakea apurahaa hankeideoiden toteuttamista tukevilta säätiöltä. Digitalisoinnissa voisivat auttaa opiskelijat. Tässä tapauksessa äänitearkiston digitalisointi etenisi nopeammin, ministeri ehdottaa.
Karjalan päämies Artur Parfentšikov on toista mieltä. Hänen mukaansa digitalisointihanketta pitää tukea valtion tasolla.
— Se ei toteudu vuodessa, mutta kolmessa — viidessä vuodessa se onnistuu, Parfentšikov sanoo.
— Aineisto pitää digitalisoida ja venäjäntää laadukkaasti. Sen pitäisi olla kaikkien saatavilla, päämies korostaa.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen: Karjalaan toivotaan omaa lakia
Vuosi 2022 oli julistettu Venäjän kansojen kulttuuriperinnön vuodeksi. Viime vuonna hyväksyttiin laki Venäjän kulttuuriperinnöstä.
— Tämän lain tehtävä on säilyttää kulttuurien ja kielten moninaisuutta, kerrotaan dokumentissa.
Osa Venäjän alueista on hyväksynyt paikallisen lain kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Sellaista lakia toivotaan myös Karjalaan.
— Olen varma, että meidän täytyy hyväksyä paikallinen laki, Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston jäsen Zinaida Strogalštšikova sanoi viime viikolla pidetyssä neuvoston istunnossa.
Lain tarvetta selvitetään.
— Pyydän analysoimaan jo olemassa olevia lakeja. Kysymys pitää ratkaista tänä vuonna, Karjalan päämies Artur Parfentšikov korostaa.
