Aptiekku Vieljärves salvattih

Aptiekku Vieljärves salvattih

Ol’ga Ogneva
11.03.2022
Vieljärvi on tuaste jiännyh aptiekattah. Feršalipunktas ruadanuh aptiekkukiosku salbavui 1. kevätkuudu. Kel roinnou hädä rohtolois, nygöi pidäy ajua Priäžäh libo Petroskoil.
Aptiekku ruadoi sit samazes pertis, kus otetah vastah voimattomii.  Kuva: Igor’ Istratjev
Aptiekku ruadoi sit samazes pertis, kus otetah vastah voimattomii. Kuva: Igor’ Istratjev

Vieljärven feršalipunktas ruadanuh aptiekkukiosku salbavui 1. kevätkuudu. Kel roinnou hädä rohtolois, nygöi pidäy ajua Priäžäh libo Petroskoil.

Valentina Minina on Vieljärven aptiekkupunktan alallizii ostajii. Tuhukuun jälgipäivin aptiekan salbavundua vaste häi ehti ostua tarvittavua rohtuo, hos äijiä midä jo ei olluh myödävänny.

– Vältämättäh kaksi nedälii menöy dai tulemmo. Libo voimatummo, vältämättäh pidäy tulla. Toizin kuibo, Pidäy Priäžäh ajella, a Priäžäh ethäi ainos voi ajella, sanou Valentina.

Valdivollizen laitoksen “Karelfarman” pikkaraine aptiekkaine Vieljärven feršalipunktas oli ruadanuh kaksi vuottu. Se avattih pakkaskuus 2020. Voimattomanhoidai Jevgenija Šahova möi rohtuo oman piäruavon ližäkse. Nygöi häi kieldävyi jatkamas ruaduo.

– Konzu kaksi vuottu tagaperin minuu otettih ruadoh, sain palkan seiččie prosentua myödylöis rohtolois. Nygöi ruavonandai pienendi palkan, rubein suamah vai nelli prosentua. Dai sendäh gu tämä ei ole aptiekku, vai kiosku, puaksuh rahvas sanotah, ku minul ei ole sidä libo tädä. A niidy rohtoloi täs myvvä ei sua, sellittäy Jevgenija.

Vieljärveläzet da kogo Vieljäven čupun eläjät ollah suures huoles. Kyläkunnas on enämbi 30 kyliä da 1 400 hengie eläjiä. Kezäl rahvastu vie liženöy, on äijy lastu. Lähimäine aptiekku on viijenkymmenen kilometrin piäs Priäžäs.

Jevgenija sanou, ku ei ehti ruadua kahtu ruaduo kerras: hoidua voimattomii da aptiekkua. Aptiekkah niškoi ei löydynyh omua tilua, se oli ruadanuh sit samazes pertis, kus otetah vastah voimattomii.

– Myö otammo täs rahvastu vastah, dai aptiekkukiosku täs on. Toizes pertis lapsien vastahotto lopeh, heil pidäy ostua midätahto. Hyö kuni vuotetah, kuni tiäpäi lähtietäh, kuni hyö tullah da ostetah. Vastahotto keskustuu dai rahvahal pidäy vuottua hätki, pahoitteleh Jevgenija.

Vieljärveläzet da kogo Vieljäven čupun eläjät, tiettäväine, ollah suures huoles. Kyläkunnas on enämbi 30 kyliä da 1 400 hengie eläjiä. Kezäl rahvastu vie liženöy, on äijy lastu. Lähimäine aptiekku on viijenkymmenen kilometrin piäs Priäžäs.

– Priäžäh on loitton ajelta. Menevai mägeh tuane astu kaksi kilometrii, sit et äijiä. Sit erähät kerrat vie tabletkata istut. Da konzu Petroskoil ajat, vie sie ostat. A pidäs, štob täs olis ainos, sanou Nina Jermolajeva.

Yhty mieldy hänen kel on L’ubov’ Nesterovagi:

– Kunnebo lähtet aptiekata. Enämbi hengie täs on vet’ vanhaa puoldu. Pensionierat. Kaikil pidäy, kaikin tabletkoin vuoh elämmö. Sit paha on, tiettäväine, što ei ole tabletkaa.

– Meil pidäy aptiekku. Ei vai meil, vieljärveläzil. Ymbäri on äijy kyliä. Kinelahti, Kolatselgy, Heččul, Štekki. Kaikil pidäy Priäžäh ajua. Pidäy midätahto keksie, on varmu Galina Kuz’mina. 

Lähiaigua pagizemmo laitoksien kel, kuduat voidas avata meile aptiekku. Anna hyö tuldas da kačottas vuograttavat tilat, kus se vois olla.
Aleksandr Čugai, Vieljärven kyläkunnan piämies  

Vuodessah 2019 Vieljärves oli oma putilline aptiekku, se ruadoi endizen bol’ničan talois Pogostal. Uvven feršalipunktan avattuu Pervomaiskoil uuličal aptiekku vie kodvazen aigua oli vahnois tilois, ga netgi oldih huonos kunnos. Rahvahalgi rodih liijakse pitky matku feršalipunktaspäi aptiekkah. Aptiekku salbavui.

– Enne meile hyvin ruadoi, dai kaikkie, midä kyzyimmö, meile tuodih, midä vai pidi, kaikenmostu tabletkaa, eihäi kaikenmostu ole, hot’ nennii kallehembii. Kyzyt, kai Svetlana Ivanovna toi, dai viehäi, paiči tabletkoi, pidäy nenii meditsinskoloi tavaroi, bintoi, dai vaattoi, kaihäi pidäy kois olla. Kaikkie oli, kaikkie ostimmo, nygöi kunnebo menet? Kunne hyppiät? Nikunne, prähkäy L’ubov’ Nesterova.

Vieljärven kyläkunnan piämiehen Aleksandr Čugain sanoin mugah Vieljärveh voibi suaha oma putilline aptiekku. Kyläs on pädijiä tilua dai endine aptiekanruadai suostus uvvessah ruveta ruadoh, ku vai löydys firmu, kudai tulis Vieljärveh.

– Lähiaigua pagizemmo laitoksien kel, kuduat voidas avata meile aptiekku, uskaldi kyläkunnan johtai. – Anna hyö tuldas da kačottas vuograttavat tilat, kus se vois olla. Aptiekku meil pidäy ylen äijäl! 

Pädijät hyväkundozet tilat, kus on vezi da lämmitys, vois vuograta libo endizes souhozan kantoras Melličöil ei loitton feršalipunktas. Libo endizes lapsienpäivykois keskel kyliä. Mollembat kohtat oldas hyvät. Vieljärveläzet tahtottas, ku heijän iäni kuultas da aptiekku midä teriämbi avattas uvvessah.


LIŽIÄ AIHIES
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana