Anssin matka maailman ympäri: Ruotsi

Anssin matka maailman ympäri: Ruotsi

Margarita Pehkonen
15.04.2022
Anssi-pingviini jatkaa kertomista ympärysmatkastaan. Tällä kertaa lukija saa tietää ruotsalaisten elämäntavoista ja perinteistä.
Anssi-pingviini jatkaa kertoa ympärysmatkastaan. Tällä kertaa lukija saa tietää ruotsalaisten elämäntavoista ja perinteistä. 6+ Piirros: Margarita Jufa
Anssi-pingviini jatkaa kertoa ympärysmatkastaan. Tällä kertaa lukija saa tietää ruotsalaisten elämäntavoista ja perinteistä. 6+ Piirros: Margarita Jufa

Anssi-pingviinin ystävät kokoontuivat taas pingviinien kotiin kuuntelemaan Anssin kertomukset hänen maailmanympärysmatkastaan. He toivoivat toki, että tänään Anssi kertoo Ruotsista.

— Lupasit kertoa Ruotsista, Liisu-norppa muistutti.

— Lupasin kyllä ja kerron tänään, Anssi vastasi.

Pingviini tarjosi ystävilleen herkkuja ja aloitti kertomuksensa.

— Ruotsalaiset pitävät kovasti ruoasta. Tavallinen ruotsalainen syö eniten makeisia maailmassa, keskimäärin yli 17 kiloa vuodessa. Sen lisäksi Ruotsissa on asukasta kohden kuudenneksi eniten McDonald's-hampurilaisravintoloita maailmassa. Niitä on 220. Amerikkalainen ketju tarjoaa nyt myös pöytävarauspalvelua 31 ruotsalaisessa pikaruokaravintolassaan, pikku pingviini sanoo.

Ystävät kuuntelivat Anssin kertomusta suu auki.

— Ruotsalaiset kansallisherkut ovat hyvin erikoisia, pingviini jatkoi.

— Ruotsalaiset rakastavat hapansilakkaa, joka muhii säilyketölkissä kuukausia tai jopa vuosia.

Kaikki kuuntelijat nyrpistivät nenäänsä.

— Vuonna 2006 lukuisat suuret lentoyhtiöt kielsivät täysin hapansilakan tuonnin lentokoneisiinsa. Tästä seurasi muun muassa hapansilakan myynnin lopettaminen lentokentällä Tukholmassa, Anssi sanoi.

Ystävät kysyivät Anssilta, mistä hän tietää niin paljon mielenkiintoisia faktoja Ruotsista, jos hän ei osaa lainkaan ruotsia.

— Ruotsissa asuu ihmisiä 200 eri maasta, ja 740 000 asukkaalla on jonkin ulkomaan kansalaisuus. Ruotsissa asuvat suomalaiset ystäväni, puhun heidän kanssaan suomea, pikku pingviini selitti.

Anssin kertomus shokeerasi ystävät.

— Minusta Ruotsi on outo maa. Kerro ensi kertaa muista maista, Liisu-norppa pyysi.

— Siis kerron teille Tanskasta, Anssi sanoi.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana