Vepsän eposan henged pagižeškanziba franciaks

Vepsän eposan henged pagižeškanziba franciaks

27.10.2021
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Gijöm Žiberen uništuz – vepsläižen eposan kändmine – tuli eloho. 12+  Kuva Gijöm Žiberen arhivaspäi
Gijöm Žiberen uništuz – vepsläižen eposan kändmine – tuli eloho. 12+ Kuva Gijöm Žiberen arhivaspäi

”Virantanaz”-vepsläižen eposan Nina Zaiceva kirjuti vodel 2012. Nügüd’ se om kätud jo nelläha – estin, suomen, venän da francian – kel’he. Francian kelel sen nimi om ”Kondjan pajo”. Gijöm navedib poemoid da eposoid, opetes suomen kel’t hän lugi Kalevalad, sid’ tedišti ”Virantanaz”-eposas-ki.

— Eposoiš hüvib nägub rahvahan kul’tur da kel’. ”Virantanaz”-eposas om erasid mugoižid frazeologizmoid i kuvitelusid, miččid om jüged käta. Kaiken aigan, konz minai oli küzundoid, Nina Zaiceva abuteli minei, andli sihe vastusid. ”Virantanaz”-eposas rifman vajehtuz om lujas tärged. Kut sanub iče Nina Zaiceva, se sirdäb süžetad i tegeb eposad erilaižeks. Minai oli taht kaita necidä erigoičust, sanui Gijöm Žiber.

Abuti Gijömale kändmiženke hänen sebranik, kirjutai, runoilii, francijan, latinan i amuižgrekan kelen opendai Pjer Prezüme (Pierre Presumey).

— Paksus sanutas, miše runoiden kändmine om kaikid jügedamb. Se ei ole ani tozi. Miše sinä voižid ”mujada” tektsad, sinei tariž pordoks unohtada ”lähtkes”, miše toine kel’ vastaiži sidä ilomelel. Möhemba pördatoi sihe tagaze. Kändmine om matk. Meiden matk oli čoma da ”hüvämaguine”, siks ku Nina Zaiceval om südäimeline runo. Miše kaita tekstan ”väged”, valičim 7-,8-,10-tavuižid rivid, ližazi Pjer.

Kirjan tiraž om 1000 ekzempl’arad. Kuvid kirjan täht tegi estilaine taidehpirdai Jüri Mildeberg. Pigai Francias pidetas uden kirjan prezentacijoid. 


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Koronatartunnat laskussa — QR-koodit käyttöön päiväkodeissa 20. joulukuuta
Vaatimuksen piti tulla voimaan 1. joulukuuta. Karjalan koronakomissio siirsi määräaikaa kolmella viikolla.
Oma Mua
Ongo elättilöile kebjei eliä Karjalan talvimečäs?
Kudualbo Karjalan meččyelätil on lämbevin karvu? Kudaibo elätti maguau talvel hätkembi toizii? Nämmih kyzymyksih suat vastavukset Kanzallizen muzein Talvimeččy-ozuttelus.
Karjalan Sanomat
Mediafoorumi toi esille etnokulttuuristen medioiden kehitysmahdollisuuksia
Yli 400 toimittajaa 60 Venäjän alueelta käsitteli kansallisten joukkotiedotusvälineiden nykytilannetta ja tulevaisudennäkymiä.
Karjalan Sanomat
Koronavirustaudin todistuksen voimassaoloaikaa pidennettiin vuoteen
Todistuksen voimassaoloaikaa pidennetään automaattisesti maan kaikille asukkaille, jotka sairastivat koronan viimeisen 12 kuukauden aikana.
Kodima
Tehtihe “Vepsläižen sarnan” ühthevedod
Jo kudenden kerdan vepsän mal mäni festival’-konkurs, micčel lapsed da aigvoččed ozutiba ičeze kelen da akt’oran mahtoid.
Kipinä
Rahvahaline muzei kucub kävelta tal’vmecadme
Petroskoin Rahvahaline muzei möst varastab lapsid adivoihe udehe ”Tal’vmec”-ozuteluzsijaha.
Karjalan Sanomat
Talviset suihkulähteet: urheilufestivaali kerää hiihdon ystäviä
Perinteinen urheilufestivaali alkaa 5. joulukuuta. Aktiiviset osallistujat saavat lahjoja ja palkintoja.
Karjalan Sanomat
Laivaliikenne: Valamolle liikennöidään nyt talvellakin
Keskiviikosta alkaen laiva liikennöi kaksi kertaa viikossa Valamon saarelle.
Karjalan Sanomat
Karjala ulkomaalaisen silmin — Ghanalainen kuvasi tasavallassa matkavideota
By Foreigners matkaohjelmaa kuvattiin Karjalassa. Video on saatavilla verkossa.
Karjalan Sanomat
Ensi vuonna kolme mallikirjastoa avataan Karjalaan
Peruskorjaukseen myönnetään 25 miljoonaa ruplaa. Kansallishankkeen rahoja käytetään kulttuurilaitosten korjaukseen sekä laitteiden ja kirjojen hankintaan.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana