”Kirjmel’nic” uziden kirjoiden ezitelend

”Kirjmel’nic” uziden kirjoiden ezitelend

01.03.2024
29. uhokud Karjalan Rahvahiden sebruden kodiš mäni “Kirjmel’nic” – “Periodika”-painišton uziden kirjoiden ezitelend.
“Kirjmel’nical” ozutadihe kirjad, miččed oli pästtud eloho “Periodika”-painištos vodel 2023. Kuva: Maria Kočerina
“Kirjmel’nical” ozutadihe kirjad, miččed oli pästtud eloho “Periodika”-painištos vodel 2023. Kuva: Maria Kočerina

Karjalan Rahvahiden sebruden kodiš mäni “Kirjmel’nic” — jogavozne azjtego, uziden kirjoiden ezitelend. “Kirjmel’nical” ozutadihe kirjad, miččed oli pästtud eloho “Periodika”-painištos vodel 2023. Ičeze rados starinoičiba avtorad, kändajad, projektoiden sädajad da kuvitajad. Azjtegon čomitiba muzikaližed ezitused. “Kirjmel’nican” aigan mäni arb, i kaikutte ühtnik voi sada ühten uziš kirjoišpäi.

“Kirjmel’nic” zavottihe starinal “Runosarnad”- da “Runosarnad-2” -kirjoiden uziš  painusiš. Niiden avtor da kuvitai Dmitrii Dmitriev starinoiči ičeze sädandrados, a mugažo eziti kacujile unikaližen vändimen, miččen hän meleti da tegi iče. 

— Minun runosarnad paindihe jo kuverz’-se kerdad, ned oliba Moskvas “Venäma” -ozutelusel. Nece ozutab, miše minä sabustin minun pätegendan- völ enamba ristitud lugeškandeb runoid, sanui Dmitrii Dmitrijev. 

Uziden painusiden keskes oliba mugažo kirjad Karjalan rahvahiden istorijas, elonveros, keliš da tradicijoiš: O. Žarinovan da O. Karlovan karjalan kelen openduzkirjad, J. Ruppievan “Karjalan kel’ zavodijoile”,  Z. Strogal’ščikovan da T. Guzenkovan “Vepsläižiden kul’turjäl’gestuz”. Sarnkirjoiden keradamišt oli täuttud “Karjalan sarnad” -kirjal (kändmine om Maria Spicinan) da “Karjalan rahvahiden sarnad” -komplektal vides kirjaspäi. Lapsiden literatur oli ezitadud T. Dudinovan “Ozoitesid ruzavale Ten-Ten-kažile”- da O. Žukovan “Ezmäine änik” -kirjoil.

Starinoitihe mugažo muzikas-ki (A. Cigankovan “Domrale da fortepianole töiden antologii. Pala I: Venälaine mozaik”) da kodirandan istorijas (A. Paškovan “Spasan laht: kaceg päliči voz’sadoiš”, D. Moskinan da I. Titovan “Tohi Karjalas”).


Uzišt neciš temas voib lugeda mugažo venäks.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Talkoot pelimuodossa – Petroskoissa pidetään Puhtaat pelit
Hakemukset otetaan vastaan 3. toukokuuta saakka. Talkoot järjestetään Lososinski-puistossa 5. toukokuuta.
Oma Mua
Kielinetälit: šäilyttyä kieltä voipi eri tavalla
Karjalašša šulakuun 12. – 19. päivä šekä 20. ‒ 26. päivä piettih karjalan ta vepšän kielien netälit.
Karjalan Sanomat
Karjalassa valitaan 50 tukiasutuskeskusta – Ensi vuonna laaditaan niiden kehityssuunnitelmat
Tasavallan viranomaiset valitsevat asutuskeskukset, joissa asuu vähintään 5 000 asukasta. Asutuskeskuksista aiotaan tehdä alueiden kehittämiskeskukset.
Karjalan Sanomat
Vjatšeslav Orfinski: akateemikko täyttää 95 vuotta
29. huhtikuuta arkkitehtuurin tohtori ja akateemikko Vjatšeslav Orfinski täyttää 95 vuotta.
Oma Media
Финляндия ищет замену российским и азиатским туристам – Турпоток упал из-за закрытой границы
Туристический поток в Финляндию сократился примерно на 20 процентов по сравнению с 2019 годом. Больше всего от отсутствия туристов страдает столичный регион.
Karjalan Sanomat
Liisa ihmemaassa: Yli 20 pitkärantalaista lasta ja nuorta taituroi lavalle klassikkosadun
Esitys on Eho-teatteristudion ensimmäinen täysipituinen näytelmä, jossa on mukana kaikki studiolaiset.
Karjalan Sanomat
Dokumentti Walamon luostari -laivasta sai palkinnon kansainvälisellä elokuvafestivaalilla
Dokumentin ovat tehneet sukeltajat Orjolista. Dokumentissa on käytetty 3D-teknologiaa, joka auttaa näyttämään laivaa.
Kodima
Opendai Šoutjärvespäi om üks’ “Karjalan Voden opendai” -konkursan vägestaišpäi
Tämbei Kostomukšas tehtihe “Karjalan Voden opendai” -konkursan ühthevedod. “Kodikeliden opendai” -nominacijas vägesti vepsän kelen opendai Šoutjärvespäi Anastasia Jevtušenko.
Karjalan Sanomat
Kirjastojen yö: tasavallan piireissä tilaisuus keräsi yli 3 800 lukijaa
Tänä vuonna yleisvenäläinen tilaisuus pidettiin 13. kerran. Kirjastoissa lukijoille oli tarjolla paljon kiinnostavaa. Sortavalan ja Segežan kirjastot järjestävät tilaisuuden ensi syksynä.
Kipinä
Suomalaiž-ugrilaižes školas lopihe vepsän kelen nedal’
Kaikuččen voden Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižes školas tehtas karjalan da vepsän keliden nedalid. Nene akcijad om omištadud Karjalan da vepsän kirjutuzkeliden päiväle.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana