Spektr-lehti meni historiaan
Koronapandemia on iskenyt pahasti moneen alaan eri maissa. Se pani pisteen myös Suomen venäjänkielisen Spektr-lehden 22-vuotiaalle toiminnalle. Lehden viimeisin numero ilmestyi joulukuussa 2020.
— Lehden talous riippui lehtimainoksista, jotka olivat suunnattuja pääosin venäläisille turisteille. Koronapandemian vuoksi Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut suljettuna ja venäläismatkailu Suomeen on lakannut. Sen seurauksena lehtimainosten määrä romahti ja lehden kustantaminen tuli kannattamattomaksi, päätoimittaja Vladimir Gusatinsky kertoo.
Gusatinskyn mukaan yksityisenä lehtenä Spektr ei ollut koskaan liiketaloudellisesti kannattava. Viitenä viime vuotena lehti pysyi pinnalla pelkästään omistajansa Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n kustannuksella. Koronan aikana lehden taloudellinen asema huonontui entisestään ja omistaja päätti lopettaa lehden.
— Suomessa on muodostunut sellainen perinne, että yrittäjät eivät pidä Suomen venäjänkielistä väestöä erillisenä kuluttajaryhmänä, jonka kanssa on oltava kanssakäymisissä venäjän kielellä. Se olikin pääsyy Spektrin talousvaikeuksiin, Gusatinsky korostaa.
Hänen mielestään 22 vuotta on pitkä aika Suomen venäjänkieliselle kausijulkaisulle. Sinä aikana ilmestyi Spektrin 253 numeroa.
— Lehden historia oli täynnä tapaamisia, mielenkiintoisia tutustumisia ja lukijapostia. Tämän historian aikana teimme paljon hyvää, päätoimittaja yhteenvetää.
Venäjänkieliset mediat tarpeen Suomessa
Uutinen Spektr-lehden lopettamisesta on herättänyt paljon vastakaikua Suomessa niin lukijakunnassa kuin asiantuntijapiireissä. Lehteä ovat puoltaneet muiden muassa lehdistöneuvos Seppo Sarlund, jotkut suomalaiset poliitikot ja Suomen yliopistojen professorit.
Suomen Journalistiliiton kansainvälisen asiamiehen Juha Rekolan mukaan Spektr oli tärkeä lehti, ja sen kuoleminen on suuri vahinko ja menetys paitsi venäjänkieliselle yhteisölle myös koko suomalaiselle lehtikentälle.
— Spektr oli ainoa Suomessa pitkään venäjäksi ilmestynyt venäjänkielisten itse journalistisin periaattein toimittama lehti. Yle tekee venäjänkielisiä tv-uutisia ja julkaisee verkkosivustoa, mutta ne ovat suomalaisia uutisia, Rekola huomauttaa.
Myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi positiivisesti Spektrin roolia. Hänen mielestään venäjänkieliset joukkoviestimet ovat tarpeellisia Suomessa, koska ihmisen on aina helpompi ymmärtää asioita omalla äidinkielellään.
— Venäjän median näkökulma Suomeen on toinen kuin täällä asuvien ihmisten. Lisäksi venäläisen median asiantuntemus siitä, mitä Suomessa tapahtuu, ei aina ole riittävä, Kangaspuro painottaa.
Kangaspuro uskoo, että suomalaisen venäjänkielisen median olemassaolo auttaa myös Suomen venäjänkielisiä sekä integroitumaan osaksi yhteiskuntaa että kehittämään omaa Suomen venäjänkielisten kulttuuria. Nyt maassa asuu yli 80 000 venäjänkielistä.
Portaali laajentaa lukijakuntaa
Lehden lopettamisesta huolimatta sen tekijät eivät ole lyöneet hanskoja naulaan. Vahva halu tehdä toimitustyötä venäjäksi ja kova tarve tällaiselle viestinnälle ovat saaneet heidät jatkamaan työtään.
On perustettu venäjänkielinen gazeta.fi-portaali, joka on avattu joulukuun puolivälissä. Jo ensimmäisellä viikolla avaamisen jälkeen portaalissa kävi noin 7 000 vierailijaa.
— Portaali mahdollistaa lukijakuntamme merkittävän laajenemisen. Nyt noin 80 prosenttia portaalin vierailijoista on Suomen asukkaita. Muut vierailijat ovat Venäjältä ja Virosta sekä Saksasta, Yhdysvalloista ja Israelista. Toivomme, että loppuvuoteen 2021 mennessä vierailijoiden määrä on kuukausittain vähintään 50 000—70 000, Gusatinsky sanoo.
Spektrin tavoin portaali kertoo lähinnä Suomen venäjänkielisestä yhteisöstä ja sitä koskevista teemoista, kuten lainsäädännön ja sosiaalialan muutoksista. Kuitenkin yleisiäkin ajankohtaisia teemoja tuodaan esiin.
— Kuten kaikki joukkoviestimet kerromme päivänpolttavimmasta aiheesta eli koronaviruksesta. Nyt noin 15 prosenttia portaalin kirjoituksista liittyy koronaan.
— Naapurit-osastossa kerromme joitakin Suomen naapureiden uutisia, pääosin Venäjän ja Viron, mutta myös Ruotsin ja Norjan. Tiedämme, että monet lukijoistamme ovat kiinnostuneita näistä asioista, Gusatinsky kertoo.
Portaalin rinnalla Spektrin toimitus jatkaa painetun lehden julkaisemista. Uuden lehden nimi on Finskaja gazeta eli Suomalainen lehti. Ensimmäinen numero ilmestyy tammikuun lopussa.
— Lehti ilmestyy 24-sivuisena kerran kuukaudessa. Lehden painosmäärä on alkuaikoina 10 000—12 000 kappaletta. Kun Suomen ja Venäjän raja on avattu ja venäläismatkailu on alkanut uudelleen, painosmäärä voi kasvaa 20 000 kappaleeseen, päätoimittaja Vladimir Gusatinsky kertoo.
Lehdessä on osittain samoja kirjoituksia kuin portaalissa. Gusatinskyn mukaan lehdessä on tarkoitus julkaista portaalin luetuimpia kirjoituksia koskien Suomen venäjänkielisiä. Osa kirjoituksista on luettavissa vain tai alkuaan lehdessä.
— Haluamme panostaa enemmän venäjänkielisten kansalaisjärjestöjen toiminnan ja hankkeiden mainontaan. Tällä tavoin aiomme varmistaa toimitustyömme rahoituksen, Gusatinsky sanoo.
Toimituksella on suuria suunnitelmia kuluvalle vuodelle ja pidemmälle ajalle. Helmikuussa aiotaan aloittaa journalismikoulu yhteistyössä Suomen Journalistiliiton kanssa. Koulu kestää seitsemän kuukautta.
— Tavoitteena on saada Suomen eri kaupungeissa avustajia, jotka tekevät meille juttuja omien kaupunkien elämästä. Näin portaalimme ja lehtemme olisivat mielenkiintoisempia, Gusatinsky toteaa.
Lisäksi suunnitellaan yhteistyötä Viron venäjänkielisten joukkoviestinten ja journalistien kanssa.
— Virossa on lukuisa venäjänkielinen yhteisö ja aika paljon venäjänkielisiä toimittajia. Toisaalta Virolla ja Suomella on paljon yhteisiä teemoja, Gusatinsky korostaa.
