Salmin kirkko nousee raunioista
Pitkärannan piirin Salmin Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko korjataan entiseen loistoonsa. Pohjoinen henkinen polku -hyväntekeväisyyssäätiö on aloittanut Karjalan merkittävän kulttuuriperintökohteen entisöintityöt.
— Lokakuussa asennettiin puiset kattorakenteet kirkon ruoka- ja kirkkosalin sekä kellotapulin ylle. Asiantuntijat tarkastivat temppelin aluetta ja etsivät sodanaikaisia räjähteitä, Pohjoinen henkinen polku -hyväntekeväisyyssäätiön johtaja Aleksandr Lysenkovski sanoo.
Karjalan arkkitehti- ja restaurointiyritysten asiantuntijoiden mukaan Pyhän Nikolaoksen kirkko on vaurioitunut pahoin. Siitä on jäänyt jäljelle vain viisikymmentä prosenttia.
— Kirkko on tietysti hyvin arvokas. Haluaisimme, että se saisi alkuperäisen ilmeensä. Olen tyytyväinen siihen, että korjaustyöt ovat käynnissä. Edessä on paljon työtä, mutta toivon kuitenkin, ettei kirkon korjaus kestäisi useita vuosia, Pitkärannan piirin Salmin kunnanjohtaja Konstantin Bulahov sanoo.
— Vuonna 2018 säätiö päätti jälleenrakentaa kirkon. Vuonna 2019 entisöintityöt alkoivat. Töihin on osallistunut pietarilaisia ja karjalaisia yrityksiä, joilla on kokemusta kulttuuriperintökohteiden rakentamisesta, suunnittelusta ja korjaamisesta, Lysenkovski sanoo.
Ennen entisöintitöiden alkua säätiö teki geologisia ja geodeettisia tutkimuksia kirkon alueella sekä tontin maanmittauksen ja kohteen kiinteistöpassin.
— Kirkon ympärille on rakennettu aita, joka lisää kulttuuriperintökohteen turvallisuutta, hän sanoo.
Parhaillaan asiantuntijat jatkavat kirkon julkisivun ja kivijalan puhdistusta ja selvittävät kirkon seinien ja rakenteiden kuntoa. Suunnitelmissa on asentaa kirkon rakennukseen vesi- ja lämpöjohdot. Rakennuksen sähköverkkoon liittymistä koskeva hakemus on jo valmis.
Vuonna 2019 säätiön asiantuntijat vierailivat Kuopion luonnontieteellisessä museossa, jossa on säilynyt valokuvia Itä-Suomen rakennuksista ja arkkitehtuurin muistomerkeistä. On olemassa Salmin kirkon muutama kuva. Niitä käytetään kirkon restauroinnin hankesuunnitelman laatimisessa.
— Tarkoitus on jälleenrakentaa kirkko vanhojen kuvien ja mittausten mukaan. Suomessa säilyneistä kuvista hyötyä on kirkon sisäkuvasta, Bulahov kertoo.
Kaikki korjaustyöt tehdään Karjalan tasavallan kulttuuriperinnön neuvoston valvonnassa.
— Toivomme, että pystymme aloittamaan perusteelliset korjaustyöt ensi kesän lopussa, Lysenkovski sanoo.
Lysenkovskin mukaan hankkeen budjetista on nyt vaikea puhua. Kaikki riippuu kulttuuriperinnön neuvoston päätöksestä.
— Olemme valmiit ottamaan vastaan mitä tahansa apua. Voimme itsekin jakaa tietojamme ja kokemustamme. Kutsumme kaikkia kiinnostuneita osallistumaan kirkon jälleenrakentamiseen. Hankkeen toteuttaminen tuo Karjalaan uusia turisteja ja pyhiinvaeltajia. Toivomme saavan myös tukea suomalaisilta hyväntekeväisyysjärjestöiltä, Lysenkovski sanoo.
Nikolaoksen kirkkoa yritettiin korjata 1990-luvulla. Silloin rahat riittivät vain kirkon eteisen korjaamiseen.
— 1990-luvun alussa kirkkoa yritettiin korjata suomalaisten yhteistyökumppaneiden voimin. Tehtiin vain 10—15 prosenttia töistä ja työt loppuivat, Bulahov kertoo.
Ensin paikalliset asukkaat yrittivät pitää kirkkoa ja sen aluetta kunnossa talkoiden avulla, mutta sitten kirkko oli hylätty.
— Kirkon tuhoutuneesta ikonostaasista on säilynyt muutama ikoni. Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa on esillä Apostolien ikoni, Bulahov sanoo.
Salmin kirkolla runsas historia
Pyhän Nikolaoksen kirkko on hyvin mielenkiintoinen kirkko, jolla on runsas historia. Kirkko yhdistää kaksi naapurimaata.
— Kivinen kolmen alttarin kirkko rakennettiin venäläisen kartanonomistajan ja hovineidin Anna Orlova-Tšesmenskajan kustannuksella. Kirkko rakennettiin merivoimien Chesmen taistelun voiton kunniaksi ja ruhtinas Nikolai Dolgorukin muistoksi. Pitkään se oli Laatokan Karjalan suurin kirkko ja ainoa kivirakennus. Kirkon suunnittelijaksi on arveltu myös kuuluisaa saksalaista arkkitehtia Carl Ludvig Engeliä, joka suunnitteli Suomen uuden pääkaupungin Helsingin julkiset rakennukset 1800-luvun alkupuoliskolla, Lysenkovski kertoo.
Kirkon rakennustyöt kestivät muutaman vuoden ja rakennus otettiin käyttöön vuonna 1825.
Kirkko vaurioitui talvi- ja jatkosodan aikana.
— Löysimme seinästä sodanaikaisen ammuksen, Lysenkovski kertoo.
Kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät ryöstäjien saaliiksi.
