Ruskealasta tieteellinen laboratorio
Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskus ja Ruskelan marmoripuisto ovat mukana Venäjältä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa pyritään teknologian avulla parantamaan maanalaisten kaivosten turvallisuutta.
Hankkeen avulla on perustettu verkosto, joka koostuu kuudesta maanalaisesta laboratoriosta ja tilasta Baltian alueella. Hankkeen osallistujat ovat muun muassa Puola, Saksa, Latvia, Liettua, Ruotsi, Viro ja Suomi. Kahden viime vuoden aikana tutkijat ovat keränneet tietoja maanalaisista laboratorioista ja tutkineet niiden uusiokäyttömahdollisuuksia.
— Ruskealan laboratorio on monitieteinen tutkimusympäristö. Olemme tehneet geologisia ja geofysikaalisia tutkimuksia sekä tektonisia, hydrologisia ja bakteriologisia tutkimuksia. Olemme tutkineet kallioperän rakoja ja siirroksia, seismisyyttä. Mitä ilma sisältää ja mitä tapahtuu veden alla? Vastaukset kysymyksiin ovat tärkeitä sekä tieteen että matkailun osalta, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen johtaja Olga Bahmet kertoo.
Ruskeala tarvitsee turisteja, ja turistit tarvitsevat turvallisuutta. Tutkimusten tehtävänä on taata, että turistit eivät ole vaarassa maanalaisessa kaivoksessa.
— Tutkijat pyrkivät parantamaan turvallisuutta mahdollistamalla entistä tarkemman seurannan laseretäisyysmittareiden avulla. Muutamassa paikassa olemme poistaneet sortumisuhan. Myös olemme analysoineet kallion sisäistä ja ulkopuolista rakoisuutta, Bahmet sanoo.
BSUIN-hanke on aktivoinut Karjalan tiedekeskuksen ja Ruskealan matkailukohteen yhteistyön kehitystä. Suunnitelmissa on jatkaa tutkimustyötä kaivosalueella ja sen ulkoympäristössä.
— Marmoripuistossa käy paljon turisteja. Turismi rasittaa paikallista ympäristöä. Tutkijoita ja matkailun asiantuntijoita huolestuttaa se, miten voidaan kehittää matkailua ja samalla säilyttää ympäristöä mahdollisimman luonnonmukaisena, Bahmet sanoo.
Vesitutkimusten avulla analysoidaan kaivosveteen liittyvien ekologisten riskien suuruutta. Haitta-aineiden päästöt on rajoitettava, muuten veden laatu huononee. Silloin tilannetta ei voi pelastaa.
— Ensi vuonna hanke saa jatkoa. Tutkijoiden ja matkailun asiantuntijoiden yhteistyö jatkuu, Bahmet korostaa.
Yhteistyössä syntyy ympäristömuseo. Tilat on jo tehty. Tutkijat valmistavat museon sisältöä.
— Annamme tutkimusaineistoa museon käyttöön, Bahmet huomauttaa.
Tutkimusaineistoa käyttävät työssään oppaat, jotka opastavat matkailijoita retkellä maanalaisessa kaivoksessa. Turisteille kerrotaan tutkimustuloksista ja uusista tutkimusmenetelmistä.
— Tutkimusaineiston käyttö mahdollistaa tieteellisien matkojen järjestämisen koululaisille ja opiskelijoille. Myös junaliikenne helpottaa nyt lasten matkojen järjestämistä marmoripuistoon, Ruskealan matkailukohteen kehityskonsultti Anton Juško kertoo.
Juškon mukaan Ruskealasta on tullut tieteellinen ja kulttuurilaboratorio, joka tuottaa uusia matkailutuotteita.
— Maanalaisen kaivoksen tunneli on todellisuudessa pidempi kuin matkailijoille avattu. Tunnelin pidentäminen olisi mielenkiintoista sekä matkailijoille että tutkijoille, Bahmet sanoo.
Verkosto toimii avoimena innovaatioalustana
Hankkeella perustettu Itämeren alueen maanalaisten laboratorioiden verkosto toimii avoimena innovaatioalustana helpottaen tieteellisen teknologian siirtoa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.
— Se parantaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä laboratorioihin ja hyödyntää mahdollisuuksia synnyttää innovatiivisia yrityksiä eri aloille, esimerkiksi kaivostoimintaan, tunnelien rakentamiseen, säteilysuojajärjestelmien testaukseen ja geoenergian tuotantoon, BSUINin hankkeen projektipäällikkö Jari Joutsenvaara sanoo.
— Matkailu ja maanalaisten tilojen matkailullisen potentiaalin kehittäminen on ollut myös yksi projektin kulmakivistä. Karjalassa sijaitseva Ruskeala kaivospuisto, Saksan Reiche Zeche ja Ruotsin Äspö Hard Rock Laboratory ovat toimineet malliesimerkkeinä muille verkoston kumppaneille, hän jatkaa.
— Hankkeen tärkeimpänä lopputuloksena on tuotu maanalaiset laboratoriot sekä näiden potentiaali suuren yleisön tietoisuuteen. Laboratorioiden osalta toiminnan prosesseja niin liiketoimintamallien, markkinoinnin kuin toimintaympäristön turvallisuuden osalta on saatu nyt yksiin kansiin. Tämä auttaa laboratorioiden haltijoita ja omistajia kehittämään toimintaansa tästä eteenpäin, Joutsenvaara sanoo.
Projektin hyvä eteneminen on johtanut siihen, että projektille haettiin kesällä jatkoprojektia. Uusi projekti Empowering Underground Laboratories alkaa tammikuussa 2021. Tämän yhdeksän kuukautta kestävän jatkovaiheen aikana koeponnistetaan varsinaisen hankkeen aikana kehitetyt menetelmät ja aineistot, sekä viedään pilotointeja myös toisiin laboratorioihin.
