Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan

Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan

Anna Umberg
08.05.2024
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Kristuksen kirkastumisen kirkko eli Preobraženskajan kirkko avasi ovensa matkailijoille huhtikuun lopussa. Kirkkoon voi päästä vain kesäkaudella, koska muina vuodenaikoina se on suljettu matkailijoilta. Kuva: Karjalan Sanomat
Kristuksen kirkastumisen kirkko eli Preobraženskajan kirkko avasi ovensa matkailijoille huhtikuun lopussa. Kirkkoon voi päästä vain kesäkaudella, koska muina vuodenaikoina se on suljettu matkailijoilta. Kuva: Karjalan Sanomat

Kižin saari on jo aloittanut kesäkautensa, ja saarelle pääsee helposti mantereella sijaitsevasta Ojatevštšinan kylästä veneellä tai Ivan Veresov -nimisellä matkustaja-aluksella. Alus kuljettaa matkailijoita viidessätoista minuutissa nähtävyyksien ja aktiviteettien äärelle.

— Ivan Veresov alkaa liikennöidä Ojatevštšinan ja saaren välillä kesäkuun alussa, kertoo Kižin museon lehdistötiedottaja Margarita Gaškova.

Alus liikennöi edestakaisin keskiviikosta sunnuntaihin kaksi vuoroa päivässä: toinen kello 11 ja toinen kello 12. Museo hankki sen viime vuonna. Siinä on tilaa enintään 50 matkustajalle.

15. toukokuuta alkaen Petroskoista pääsee bussivuorolla Ojatevštšinaan, josta sitten matkustaa aluksella. Museo alkoi järjestää bussimatkoja jo viime kesänä. Sellaiset matkat ovat huomattavasti edullisempia kuin jos lähtee Petroskoista saarelle kantosiipialuksella.

Tänä vuonna matkailijoita odotetaan saarelle edellisvuotta enemmän.

— Museon johtaja Jelena Bogdanova luonnehti vuotta 2023 ennätysvuodeksi saaren matkailualalle. Viime vuonna museossa Petroskoissa ja saarella kävi 376 000 matkailijaa, kertoi Kižin museo VKontakte-sivullaan joulukuussa 2023.

Kesäkaudella saarella järjestetään yhteensä kahdeksan uutta näyttelyä.
Margarita Gaškova, Kižin museon lehdistötiedottaja

Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Kesäkaudella saarella myös avautuvat uudet vaihtuvat näyttelyt. 20. toukokuuta avautuu Jakovlevin talossa ensimmäinen kesänäyttely nimeltään Pärevalossa.

— Kesäkaudella saarella järjestetään yhteensä kahdeksan uutta näyttelyä, museon lehdistötiedottaja sanoo.

Saarella kävijät voivat käydä Kristuksen kirkastumisen kirkossa, Pyhän arkkienkeli Mikaelin kappelissa, vesimyllyssä, telttakattoisessa kellotapulissa sekä Štšepinin ja Sergejevin taloissa.

Tänä kautena ei ole mahdollisuutta ratsastaa hevosella, mutta kesäkuun ensimmäisestä päivästä voi ajella polkupyörällä saaren ympäri.

Matkailijat ehtivät nyt käydä kaikissa nähtävyyksissä, koska he voivat yöpyä saarella.

Viime vuodesta alkaen saari on tarjonnut majoitusta vanhassa Anikinin talossa historiallisessa Jamkan kylässä. Sitä nimitetään myös Mošnikovan taloksi, koska Mošnikova asui viimeisenä tässä talossa. Vuonna 2022 talossa on tehty peruskorjaus. Korjauksesta huolimatta talo on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Sen huoneet henkivät 1800-luvun tunnelmaa ja samalla niissä on nykyajan mukavuuksia.

Viime vuonna Kizhi SWIM jouduttiin perumaan. Tänä vuonna se järjestetään yhdessä Kizhi RUNin kanssa. Tähän mennessä tapahtumaan on ilmoittautunut 3 uimaria ja 27 juoksijaa.
Aleksei Durjagin, urheilutapahtumien järjestäjä

Jos haluaa uida avovedessä tai juosta Kižin ympäri, kannattaa matkustaa saarelle 27. heinäkuuta. Sinä päivänä saari avaa ovensa juoksun, sauvakävelyn ja uinnin harrastajille. Heille tarjotaan avovesiuintikilpailu Kizhi SWIM sekä juoksu- ja sauvakävelykilpailu Kizhi RUN.

— Viime vuonna Kizhi SWIM jouduttiin perumaan. Tänä vuonna se järjestetään yhdessä Kizhi RUNin kanssa. Tähän mennessä tapahtumaan on toistaiseksi ilmoittautunut kolme uimaria ja 27 juoksijaa. Tapahtumaan ilmoittautuminen päättyy 26. heinäkuuta, kertoo tapahtuman järjestäjä Aleksei Durjagin.

Juoksijoille on tarjolla 5, 10, 21 ja 42 kilometrin matkat sekä sauvakävelijöille 5 ja 10 kilometrin matkat. Uintimatkat ovat puoli, yksi, kaksi ja kolme meripeninkulmaa. Meripeninkulma on 1 852 metriä.

2. ja 3. elokuuta Kižin saarella voitosta kilpailevat kilpasoutajat ja veneenrakentajat. Kižin regatta on yksi saaren mukaansatempaavimmista perinteisistä tapahtumista, ja se aina kerää riittävästi väkeä. Sen historia juontaa juurensa vuodelle 1998, kun saarella järjestettiin ensimmäistä kertaa regatta paikallisena tapahtumana. Sitten se on nopeasti noussut kansainväliselle tasolle.

— Perinteen mukaan regatan aikana pidetään veneenrakentajien kilpailu Kansanvene, Suursoudut Kižin saaren ympärillä, kižanka-veneiden ja muiden veneiden juhlasoudut, kertoo museon lehdistötiedottaja.

Viime vuonna juhlasoutuihin osallistui 36 soutujoukkuetta ja Suursoutuihin 15 alusta Karjalasta ja muilta Venäjän alueilta.

Regattaan voi ilmoittautua 1. heinäkuuta 2024 asti.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana