Kalevalan maa edustaa luovia ihmisiä

Kalevalan maa edustaa luovia ihmisiä

Marina Tolstyh
29.01.2024
Karjalan Sodružestvo -järjestö järjestää kansainvälisen festivaalin Pietarissa jo 18. kerran. Tapahtumaan osallistuu ihmisiä, jotka pitävät Karjalasta ja Kalevalan runoelmasta.
Karjalan Sodružestvo -järjestön Karjalan osaston puheenjohtaja Dmitri Bobrov (oik.) kertoo Karhumäen asukkaille Siunattu Äänisniemi -opaskirjasta, joka on antanut pohjan uudelle Äänisniemen kylien kautta kulkevalle matkareitille. Karjalan Sodružestvo -jär
Karjalan Sodružestvo -järjestön Karjalan osaston puheenjohtaja Dmitri Bobrov (oik.) kertoo Karhumäen asukkaille Siunattu Äänisniemi -opaskirjasta, joka on antanut pohjan uudelle Äänisniemen kylien kautta kulkevalle matkareitille. Karjalan Sodružestvo -jär

Karjalan tasavallan ystäviä yhdistävä Karjalan Sodružestvo -järjestö kutsuu taidetta ja perinnekulttuuria harrastavia osallistumaan Kalevalan maa -festivaalille ja sen puitteissa järjestettävään kilpailuun. Luovat ihmiset voivat kilpailla eri sarjoissa. Kilpailuun voi lähettää Karjalan ja Kalevala-aiheisia piirroksia ja valokuvia sekä myös lehdissä julkaistuja artikkeleita.

— Tänä vuonna kilpailusarjojen määrä on nostettu viiteen. Myös toimittajat voivat lähettää kilpailuun juttujaan festivaalin aiheesta. Opiskelijatoimittajat saavat osallistua kilpailuun, jos heidän kilpailuun lähettämänsä artikkeli on aiemmin julkaistu lehdessä, Karjalan Sodružestvo -järjestön Karjalan osaston puheenjohtaja Dmitri Bobrov sanoo.

Viime perjantaihin mennessä festivaaleille oli ilmoittautunut sata osallistujaa. Kilpailutöitä otetaan vastaan 20. helmikuuta asti.

— Kilpailuun ilmoittautuneiden määrä kasvaa joka päivä. Järjestön osastojen puheenjohtajien tehtävänä on motivoida Karjalasta ja Kalevalasta kiinnostuneita osallistumaan festivaalille. Viime vuonna osallistujia oli yli 12 000, Bobrov ylpeilee.

Festivaalin lopputilaisuus pidetään 13. maaliskuuta Pietarin Taurian palatsissa. Sinne kutsutaan kilpailujen voittajia sekä finaaliohjelman osallistujia ja esiintyjiä.

Tehtävänä on motivoida Karjalasta ja Kalevalasta kiinnostuneita osallistumaan festivaalille.
Dmitri Bobrov, Karjalan Sodružestvo -järjestön Karjalan osaston puheenjohtaja

Karjalan Sodružestvo -järjestöllä on osastot Moskovassa, Moskovan alueella, Tverissä, Pietarissa, Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa. 

Järjestön toiminta kiinnostaa ennen kaikkea kulttuuri-, matkailu- ja urheilualan edustajia. Karjalan osaston puheenjohtaja Bobrov on sitä mieltä, että Äänisniemen perinteitä ja kulttuuria tulee esitellä Kalevalan maa -festivaalilla.

Esimerkiksi Karhumäen kaupungin monitoimitalon johtaja Svetlana Mokretsova on ommellut useita vuosia naisten ja lasten vaatteita. Kansanomainen kirjonta hänen vaatteitaan koristelee.

— Olin töissä monta vuotta alaasteen opettajana. Nyt jatkan työtä koulutusalalla, ja haluan aina opettaa lapsille jotain uutta. Varmasti sen takia olen tehnyt lasten vaatekokoelman. Haluan, että kansanomainen kirjonta ei ole vain esillä museoissa tai messuilla, vaan myös koristelisi arkivaatteitakin, Mokretsova sanoo.

Kirjonnalla koristettu vaate- ja asustekokoelma ilmestyi häneltä vuonna 2021. Toukokuussa 2022 hän esitteli kokoelmansa Venäjän muotiviikolla Pietarissa. Mokretsova ompelee esimerkiksi lasten urheilupukuja trikookankaista ja kirjoo pukuihin karjalaisia kuvioita.

— Festivaalilta haluan löytää ihmisiä, jotka arvostavat töitäni. Minulla on ideoita, ja tarvitsen ihmisiä, jotka auttavat minua kehittymään harrastuksessani eteenpäin, Mokretsova toivoo.

Tutustutamme matkailijoita Äänisniemeen asukkaiden henkilökohtaisten tarinoiden kautta.
Natalja Vilk, Äänisniemen tupa -järjestön puheenjohtaja

Äänisniemen tupa -järjestön puheenjohtaja Natalja Vilk on valmis esittelemään etnofestivaalilla uuden matkareitin. Äänisniemen kuuden kylän kautta kulkeva reitti on tarkoitettu niin pienille turistiryhmille kuin myös omatoimisille matkailijoille.

— Siunattu Äänisniemi -niminen reitti perustuu samaan reittiin, jota pitkin petroskoilainen toimittaja Jevgeni Beljantšikov ja valokuvaaja Igor Podgornyi tekivät matkansa vuonna 2017, Vilk sanoo. Viime syksynä toimittaja julkaisi matkasta kirjan presidentin kulttuurialoitteiden rahaston apurahalla.

Opasmuotoinen kirja kertoo Äänisniemen asutuista ja asumattomista kylistä, muistomerkeistä ja paikallisista asukkaista. Kirjassa mainittuihin Sungun, Tolvojan, Kuusirannan, Foimoguban, Tipinitsan ja Suurlahden kyliin on nyt tarkoitus tutustuttaa turisteja matkareitillä.

— Tutustutamme matkailijoita Äänisniemeen asukkaiden henkilökohtaisten tarinoiden kautta, samoin kuin toimittaja on tehnyt kirjassaan. Paikalliset oppaat esittelevät turisteille kotiseutuaan kertomalla muun muassa nykyasukkaiden elämästä ja heidän sukujensa historiasta, Vilk esittää.

Aikoinaan oppaat saivat koulutusta kursseilla Petroskoissa sosiaalisen matkailun keskuksen hankkeiden tuella.

Ennen matkaa tietoa on haettava vierailukeskuksesta

Äänisniemen tupa -järjestö ja Petroskoin Äänisniemen vierailukeskus alkavat mainostaa uutta reittiä ja uusia matkailupalveluita alkuvuodesta lähtien vierailukeskuksen ja järjestön kotisivuilla sekä Kalevalan maa -festivaalilla Pietarissa. Testimatka tehtiin viime syksynä.

— Matka kestää kolme päivää. Järjestäytyneet turistit majoitetaan yleensä itsetyöllistettyjen omistamiin lomamökkeihin.

Turistit voivat yöpyä myös kahdessa luksusteltassa, joista toinen on Vegoruksan kylässä ja toinen Kontoberežnajan kylässä, Äänisniemen tupa -järjestön puheenjohtaja Natalja Vilk kertoo.

Vilk korostaa, että järjestön tarkoitus on houkutella Äänisniemen matkailun kehitykseen paikallisia ihmisiä. Toisaalta he saavat hänen mukaansa lisää toimeentuloa ja toisaalta syventävät kotiseudun tuntemustaan. Myös omatoimiset matkailijat ovat Vilkin mukaan tervetulleita Äänisniemelle.

— Matka on mielenkiintoinen ja mukava, jos turistit ottavat etukäteen yhteyttä Äänisniemen matkailukeskukseen. Tämä antaa tarkkaa tietoa alueen majoitus- ja ravitsemispaikoista sekä matkailupalveluista kuten esimerkiksi näyttelyistä, museoista ja paikallisista yhtyeistä, hän sanoo.

Äänisniemen kylissä on katsottavaa. Esimerkiksi Foimoguban kylässä on taidegalleria, joka on perustettu karjalaisen taiteilijan Boris Akbulatovin ja hänen vaimonsa, kirjailija Galina Skvortsovan aloitteesta. Suurlahden kulttuuritalossa on näyttely äänisniemeläisestä taidemaalauksesta ja naisten käsitöistä.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana