Itsehallintojen tukeminen kasvaa

Itsehallintojen tukeminen kasvaa

Oleg Gerasjuk
26.11.2020
Karjalassa on toteutettu kolmen vuoden aikana yli 150 sosiaalisesti tärkeää hanketta. Alueellisten itsehallintojen tukitoiminta on kasvanut vuosittain.
Tšjolmužin yhteiskunnallinen itsehallinto järjesti marraskuussa talkoot. Tänä vuonna se on valittu rahapalkinnon saajaksi tasavallan alueellisten itsehallintojen kilpailussa. Kuva: Alueellisen yhteiskunnallisen itsehallintoliikkeen VKontakte-sivu
Tšjolmužin yhteiskunnallinen itsehallinto järjesti marraskuussa talkoot. Tänä vuonna se on valittu rahapalkinnon saajaksi tasavallan alueellisten itsehallintojen kilpailussa. Kuva: Alueellisen yhteiskunnallisen itsehallintoliikkeen VKontakte-sivu

Alueellisten itsehallintojen tukitoiminta on kasvanut vuosittain. Täksi vuodeksi tasavallan budjetista on annettu 1,35 miljoonaa ruplaa itsehallintoelimien toiminnan turvaamiseen. Nämä tukirahat on jaettu viime vuonna perustetun 125 itsehallinnon kesken eli jokainen on saanut 10 800 ruplaa.

— Karjalan budjetissa on varattu 29,9 miljoonaa ruplaa alueellisten itsehallintojen toiminnan turvaamiseen, tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriön varajohtaja Aleksandra Jeršova kertoo.

Sosiaalisesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseen on huomioitu budjetissa 28 miljoonaa ruplaa. Viranomaiset saivat tänä vuonna itsehallinnoilta 216 hakemusta, joista hyväksyivät 92. Karjalan asukkaat ovat antaneet hankkeiden toteuttamiseen yhteensä noin 3,8 miljoonaa ruplaa. Paikallisten budjettien yhteisrahoituksen osuus on puolitoista miljoonaa ruplaa.

— Hyväksyttyjen luonnosten listalla on lasten leikkikenttien rakentaminen, ajanvietekeskusten ja kerrostaloissa asuvien asukkaiden yhteisen omaisuuden ja paikallisteiden korjaus, kaivojen ja levähdys- ja virkistyspaikkojen kunnostus sekä katuvalaistus, Jeršova luettelee.

Varaministerin mukaan nyt Karjalan hallituksen itsehallinnolle myöntämä rahamäärä hankkeen toteuttamiseen on enintään puoli miljoonaa ruplaa.

Tasavalta on tehnyt kolmen viime vuoden aikana tuntuvan askeleen eteenpäin alueellisten itsehallintojen kehittämisessä, joiden lukumäärä on lisääntynyt 282:een.
Artur Parfentšikov, Karjalan päämies

Alueellinen yhteiskunnallinen itsehallintoliike on syntynyt Karjalassa 1990—2000- lukujen vaihteessa. Silloin Petroskoin, Aunuksen ja Puudosin piirien asukkaat rupesivat järjestämään paikallisia itsehallintoja. Tämä liike on kehittynyt vuosisadan vaihteessa yksistään toimeliaiden ja oma-aloitteisten henkilöiden ansiosta.

Asukkaiden yhdistämiseen ja opetukseen tähtäävää järjestelmällistä toimintaa on aloitettu tasavallassa vuonna 2013 ja vasta neljän vuoden kuluttua itsehallintoliike on saanut tuntuvan sysäyksen kestävään kehittämiseen. Tasavallan tasolla on ruvettu tekemään tärkeitä päätöksiä liikkeen tukemiseksi vuodesta 2017 lähtien.

— Alueelliset itsehallintoelimet on tehokas muoto paikallisten asioiden ratkaisemiseksi, Karjalan päämies Artur Parfentšikov sanoi tasavallan toisen alueellisten yhteiskunnallisten itsehallintojen online-foorumissa.

Päämiehen mukaan asukkailla on omat ajatukset, ideat ja aikomukset asutuskeskusten ja lähialueiden kunnostamisesta ja niiden muuttamisesta paremmaksi. Asukkaiden ideat ja viranomaisten hyvät aikomukset ja suunnitelmat eivät aina sovi yhteen. Siinä mielessä itsehallintojen merkitys on oikein suuri.

Parhaillaan tasavallassa on meneillään paikallisaloitteiden tukiohjelma ja viihtyisän elinympäristön kehitysohjelma, joiden menestys riippuu paljolti paikallisasukkaiden toivomuksista ja aloitteista.

— Tasavalta on tehnyt kolmen viime vuoden aikana tuntuvan askeleen eteenpäin alueellisten itsehallintojen kehittämisessä, joiden lukumäärä on lisääntynyt 282:een. Samalla on kasvanut itsehallintoliikkeeseen liittyneiden henkilöiden määrä. Paikkojen päällä toteutettujen hankkeiden paljous on todisteena siitä, että asukkaat ovat luottaneet itsehallintojen toiminnan tehokkuuteen, Karjalan päämies korostaa.

Kilpailun voittajien listalla on kaksi itsehallintoa Vitelen maalaiskunnasta Aunuksen piiristä. Simanniemen paikallinen itsehallinto on valittu parhaaksi tänä vuonna.

Tänä vuonna kilpailuun osallistui kaksitoista paikallista itsehallintoa, joista puolet sai kunniakirjan ja rahapalkinnon. Rahapalkinnon saajien joukossa on itsehallintoja Harlun, Naistenjärven, Hirvaksen, Tšjolmužin ja Vitelen maalaiskunnista.

Rahapalkinnon suuruus vaihtelee 50 000 ruplasta 105 000 ruplaan. Kilpailuun osallistunut ja seitsemänneksi sijoittunut Istok-itsehallinto Puudosista on saanut lohdutuspalkkion rakennusmateriaalien hankintaan.

Kilpailun voittajien listalla on kaksi itsehallintoa Vitelen maalaiskunnasta Aunuksen piiristä. Simanniemen paikallinen itsehallinto on valittu parhaaksi tänä vuonna. Karjalan päämies Artur Parfentšikov on kiittänyt Vitelen maalaiskunnan asukkaita heidän toimeliaisuudestaan.

— Olemme havainneet, että paikallinen hallinto on toiminut hyvin aktiivisesti ja maalaiskunta on muuttunut paremmaksi, päämies myöntää.

Hänen mukaansa hallituksen velvoitteet ovat helpommin ratkaistavissa kiinteässä yhteistoiminnassa paikallisten itsehallintojen kanssa. Karjalan päämies on luvannut, että hallitus tekee kaikkensa Vitelen maatalousyrityksen säilyttämiseksi ja sen toiminnan laajentamiseksi. Maatalousyrityksestä tulee jatkossa Alavoiden rotukarjatilan yksikkö.


Lisää aiheesta
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana