Alueellisten itsehallintojen tukitoiminta on kasvanut vuosittain. Täksi vuodeksi tasavallan budjetista on annettu 1,35 miljoonaa ruplaa itsehallintoelimien toiminnan turvaamiseen. Nämä tukirahat on jaettu viime vuonna perustetun 125 itsehallinnon kesken eli jokainen on saanut 10 800 ruplaa.
— Karjalan budjetissa on varattu 29,9 miljoonaa ruplaa alueellisten itsehallintojen toiminnan turvaamiseen, tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriön varajohtaja Aleksandra Jeršova kertoo.
Sosiaalisesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseen on huomioitu budjetissa 28 miljoonaa ruplaa. Viranomaiset saivat tänä vuonna itsehallinnoilta 216 hakemusta, joista hyväksyivät 92. Karjalan asukkaat ovat antaneet hankkeiden toteuttamiseen yhteensä noin 3,8 miljoonaa ruplaa. Paikallisten budjettien yhteisrahoituksen osuus on puolitoista miljoonaa ruplaa.
— Hyväksyttyjen luonnosten listalla on lasten leikkikenttien rakentaminen, ajanvietekeskusten ja kerrostaloissa asuvien asukkaiden yhteisen omaisuuden ja paikallisteiden korjaus, kaivojen ja levähdys- ja virkistyspaikkojen kunnostus sekä katuvalaistus, Jeršova luettelee.
Varaministerin mukaan nyt Karjalan hallituksen itsehallinnolle myöntämä rahamäärä hankkeen toteuttamiseen on enintään puoli miljoonaa ruplaa.
Alueellinen yhteiskunnallinen itsehallintoliike on syntynyt Karjalassa 1990—2000- lukujen vaihteessa. Silloin Petroskoin, Aunuksen ja Puudosin piirien asukkaat rupesivat järjestämään paikallisia itsehallintoja. Tämä liike on kehittynyt vuosisadan vaihteessa yksistään toimeliaiden ja oma-aloitteisten henkilöiden ansiosta.
Asukkaiden yhdistämiseen ja opetukseen tähtäävää järjestelmällistä toimintaa on aloitettu tasavallassa vuonna 2013 ja vasta neljän vuoden kuluttua itsehallintoliike on saanut tuntuvan sysäyksen kestävään kehittämiseen. Tasavallan tasolla on ruvettu tekemään tärkeitä päätöksiä liikkeen tukemiseksi vuodesta 2017 lähtien.
— Alueelliset itsehallintoelimet on tehokas muoto paikallisten asioiden ratkaisemiseksi, Karjalan päämies Artur Parfentšikov sanoi tasavallan toisen alueellisten yhteiskunnallisten itsehallintojen online-foorumissa.
Päämiehen mukaan asukkailla on omat ajatukset, ideat ja aikomukset asutuskeskusten ja lähialueiden kunnostamisesta ja niiden muuttamisesta paremmaksi. Asukkaiden ideat ja viranomaisten hyvät aikomukset ja suunnitelmat eivät aina sovi yhteen. Siinä mielessä itsehallintojen merkitys on oikein suuri.
Parhaillaan tasavallassa on meneillään paikallisaloitteiden tukiohjelma ja viihtyisän elinympäristön kehitysohjelma, joiden menestys riippuu paljolti paikallisasukkaiden toivomuksista ja aloitteista.
— Tasavalta on tehnyt kolmen viime vuoden aikana tuntuvan askeleen eteenpäin alueellisten itsehallintojen kehittämisessä, joiden lukumäärä on lisääntynyt 282:een. Samalla on kasvanut itsehallintoliikkeeseen liittyneiden henkilöiden määrä. Paikkojen päällä toteutettujen hankkeiden paljous on todisteena siitä, että asukkaat ovat luottaneet itsehallintojen toiminnan tehokkuuteen, Karjalan päämies korostaa.
Tänä vuonna kilpailuun osallistui kaksitoista paikallista itsehallintoa, joista puolet sai kunniakirjan ja rahapalkinnon. Rahapalkinnon saajien joukossa on itsehallintoja Harlun, Naistenjärven, Hirvaksen, Tšjolmužin ja Vitelen maalaiskunnista.
Rahapalkinnon suuruus vaihtelee 50 000 ruplasta 105 000 ruplaan. Kilpailuun osallistunut ja seitsemänneksi sijoittunut Istok-itsehallinto Puudosista on saanut lohdutuspalkkion rakennusmateriaalien hankintaan.
Kilpailun voittajien listalla on kaksi itsehallintoa Vitelen maalaiskunnasta Aunuksen piiristä. Simanniemen paikallinen itsehallinto on valittu parhaaksi tänä vuonna. Karjalan päämies Artur Parfentšikov on kiittänyt Vitelen maalaiskunnan asukkaita heidän toimeliaisuudestaan.
— Olemme havainneet, että paikallinen hallinto on toiminut hyvin aktiivisesti ja maalaiskunta on muuttunut paremmaksi, päämies myöntää.
Hänen mukaansa hallituksen velvoitteet ovat helpommin ratkaistavissa kiinteässä yhteistoiminnassa paikallisten itsehallintojen kanssa. Karjalan päämies on luvannut, että hallitus tekee kaikkensa Vitelen maatalousyrityksen säilyttämiseksi ja sen toiminnan laajentamiseksi. Maatalousyrityksestä tulee jatkossa Alavoiden rotukarjatilan yksikkö.