Investointeja houkutellaan Louhen piiriin
Karjalan hallitus alkoi järjestää verkkotapaamisia, joissa käsitellään piirien taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Paikalliset asukkaat voivat esittää kysymyksiä valtaelinten edustajille. Viime viikolla pidetyssä tapaamisessa kerrottiin Louhen piirin ongelmista ja niiden ratkaisuista.
Karjalan talouskehitys- ja teollisuusministeriön mukaan sijoitukset Louhen piiriin vähenivät viime vuonna 171 miljoonaan ruplaan eli 70 prosenttia edellisvuotisista. Tämän vuoden tehtävänä on houkutella yhä enemmän sijoittajia alueelle.
Louhen piiri on pohjoisin Karjalassa. Sen kuuluminen Venäjän arktiseen alueeseen antaa yrittäjille veronhuojennuksia, mikä helpottaa taloudellisen toiminnan harjoittamista. Viime vuonna arktisen alueen yritysrekisteriin hyväksyttiin yritys, joka harjoittaa simpukan viljelyä Vienanmerellä. Yritys aikoo sijoittaa tuotantonsa kehittämiseen 30 miljoonaa ruplaa ja perustaa 17 uutta työpaikkaa.
— Tämän vuoden tehtävänä on hyväksyä arktisen alueen yritysrekisteriin vähintään kymmenen yritystä. Liiketoimintaa voi harjoittaa matkailu- ja kalanviljelyalalla sekä metsäteollisuudessa, Karjalan päämies Artur Parfentšikov sanoi online-istunnossa.
Arktiseen alueeseen haluavat rekisteröityä myös kaksi louhimoa, pellettien tuotantoa kehittävä puunjalostusyritys ja simpukanviljelylaitos, joka tuottaa farmakologisia valmisteita.
— Viime vuonna pk-yritysten määrä on kasvanut Louhen piirissä 25 prosenttia, nyt niitä on 257. Liiketoiminnan aloittelijoita oli viime vuonna 13. He saivat 2,7 miljoonaa ruplaa apurahaa oman yrityksensä perustamiseen, Karjalan varatalousministeri Aleksandr Lomako kertoo.
Paikalliset asukkaat aloittivat liiketoimintansa palvelualalla. He avasivat kenkä- ja autokorjaamot sekä kampaamon. Eräs yrittäjä alkoi harjoittaa matkustajakuljetuksia.
— Sohjanankosken asukas sai 200 000 ruplaa apurahaa työllisyysohjelman mukaan ja ryhtyi harjoittamaan karjataloutta, Karjalan työllisyys- ja työvoimahallinnon johtaja Jelena Frolova sanoo.
Louhen piiriin suunnitellaan uutta lämpökeskusta, joka käyttää polttoaineena kivihiiltä. Lämpökeskus rakennetaan sijoittajan rahalla.
— Louhen piiri on ensimmäinen tasavallan alue, jossa olemme saaneet ehdotuksen energiapalvelusopimuksen solmimisesta. Sopimus edellyttää uuden lämpökeskuksen rakentamista sijoittajan rahalla ja sijoitettujen varojen maksamista polttoainesäästöjen ansiosta, Karjalan rakennus- ja kunnallistalousministeri Viktor Rossypnov sanoo.
Uuden lämpökeskuksen teho on 13 megawattia.
Nyt Louhen lämpökeskus käyttää lämmityskautena noin 4 000 tonnia polttoöljyä, joista maksetaan noin sata miljoonaa ruplaa. Kivihiilellä toimivan lämpökeskuksen käyttöönotto tuottaa 60—70 miljoonan ruplan voittoa vuodessa.
— Meille ehdotettiin energiapalvelusopimusta käyttämättä budjettirahaa. Nyt käsittelemme tätä ehdotusta. Se on tulevaisuuden kannalta merkittävää ja lupaavaa, Rossypnov huomauttaa.
Louhen piirissä toimii nyt 15 lämpökeskusta, joista 13 omistaa KarelKommunEnergo Oy. Lähivuosina yhtiö aikoo lopettaa polttoöljyllä toimivat lämpökeskukset ja hankkia kivihiilikattiloita.
Pääjärven asukkaita vaivaa Kostamuksessa rekisteröidyn FinTek-rajavastuuyhtiön puunjalostustehtaan Pääjärven taajamassa sijaitsevan sahan kohtalo. Saha paloi marraskuussa 2019. Se oli ainoa tuotantolaitos taajamassa. Tehtaalla valmistettiin lautaa ja parrua.
Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministerin Aleksei Pavlovin mukaan konkurssiin menneen Pääjärven sahan omaisuutta myydään tarjouskilpailussa helmikuussa. Nyt sahan omaisuutta inventoidaan ja lasketaan sen arvoa.
— Omaisuuden inventointi on suoritettava tammikuun loppuun mennessä. Julistamme tarjouskilpailun helmikuussa, Pavlov kertoo.
Joulukuussa 2020 käytiin Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön ja Karjalan johdon välisiä neuvotteluja muun muassa sahaustuotannon elvyttämisestä Louhen piirissä. Sijoittajalle annetaan metsäalueita uuden tuotannon aloittamisen turvaamiseksi.
Segezha Group -konsernista tulee Pääjärven sahan ostajaehdokas.
— En usko, että löytyy jokin muu ostaja paitsi Segezha Group, Karjalan päämies Artur Parfentšikov sanoo.
Pääjärven saha on tarpeen Segezha Group -konsernille tuotannon lisäämiseen tähtäävän modernisointihankkeen edistämiseksi.
Tänä vuonna 150 kilometrin pituinen Louhesta Suoperä-rajanylityspaikalle johtava tie siirretään liittovaltion omistukseen.
— Suunnitelmissa on siirtää tie Venäjän omistukseen 1. kesäkuuta. Asiakirjapaketti on jo lähetetty Venäjän omaisuusministeriölle käsittelyyn, Karjalan varaliikenneministeri Dmitri Kondrašin toteaa.
Louhen piirin asukkaat ovat usein valittaneet kyseisen tien kuntoa, mutta tasavallan budjetissa ei ole ollut rahaa tien peruskorjaukseen. Tien siirtyminen liittovaltion omistukseen antaa mahdollisuuden rahoittaa peruskorjaus Venäjän budjetista.
— Tie kulkee taajamien halki ja Venäjän tienrakennusvaatimusten mukaan taajamiin tien varrelle rakennetaan jalkakäytäviä ja asennetaan valaisimia, Karjalan varapääministeri Oksana Tšebunina sanoo.
Tien siirtyminen liittovaltion omitukseen tehostaa myös piirin tieverkon kehitystä. Tien ylläpitoon tasavallan budjetista myönnettyä rahaa voidaan käyttää muiden teiden ylläpitoon ja korjaukseen.
Suoperään johtavan tien heikko kunto estää matkailun kehitystä alueella. Viime syyskuussa hyväksyttiin Karjalan tasavallan ja Suomen välisen matkailun tiekartta, joka edellyttää muun muassa matkojen järjestämistä Kuusamosta Vienan Karjalaan.
Kuusamon ja Suoperän välinen raja avattiin viisumi- ja passipohjaiselle liikenteelle 1991. Kansainväliseksi raja-asemaksi Kuusamon Suoperä avattiin vuonna 2006. Rajaliikenne Suoperän ja Kuusamon välillä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina.
— Kansainvälisellä Suoperän raja-asemalla fyysisten henkilöiden rajanyllätyksiä kirjattiin vuonna 2019 yli 55 000. Tavaraa kuljetettiin yli 70 000 tonnia. Viime vuonna rajanylitykset selvän syyn vuoksi vähenivät, Lomako sanoo.
Tänä vuonna on ratkaistava kysymys Suoperän liittymisestä kansainvälisten rajanylityspaikkojen joukkoon, jossa otetaan käyttöön sähköviisumia.
— Liikenneinfrastruktuuria pitää kehittää matkailun edistämiseksi alueella. Matkailu lisää tuloa paikalliseen budjettiin, varatalousministeri Lomako korostaa.
Louhen piirin asukkaat kysyivät Karjalan ministereiltä verkkotapaamisessa myös terveydenhuollon parantamisesta sekä urheilukohteiden ja koulujen rakentamisesta. Karjalan päämies lupasi, että kaikkiin kysymyksiin annetaan vastaukset.
