Arkistotietoja suomesta venäjäksi
Marras-joulukuussa Petroskoin väestörekisteritoimiston arkistossa venäjännetään suomenkielisiä siviilirekisterin asiakirjoja, jotka ovat 1920—1930-luvulta.
— Toimiston arkistossa on 10 000 suomenkielistä asiakirjaa. Ne ovat henkilöiden syntymä-, avioliitto-, avioero- ja kuolintodistuksia sekä todistukset isyyden vahvistamisesta ja nimenmuutoksesta, Petroskoin väestörekisteriarkiston johtaja Mihail Kovaljov kertoo.
Tarjouskilpailun voitti pietarilainen käännöspalveluyritys, joka on palkannut Petroskoin väestörekisteritoimistoon käännöstyöhön 11 tilapäistä kääntäjää.
— Vaadimme hakijalta kääntäjän todistuksen. Rekisterimerkinnät eivät sisällä pajon tietoja, mutta on vaikea lukea käsinkirjoitettuja vieraskielisiä tekstejä, käännöspalveluyrityksen edustaja sanoo.
Alussa kääntäjälle Jelena Mironovalle oli vaikea lukea käsinkirjoitettuja asiakirjoja, mutta sitten lukeminen alkoi sujua.
— Käännän yli 130 asiakirjaa päivittäin. Joskus on hankalaa lukea käsialaa, mutta siihen voi tottua, Mironova sanoo.
Venäjän arkistojen venäjänkielisten asiakirjojen digitalisointi alkoi kaksi vuotta sitten. Nyt se on päättymäisillään. Alueellisten arkistojen paperiset asiakirjat muutetaan digitaaliseen muotoon ja liitetään Venäjän arkistoon. Ennen Venäjän valtionrekisteriin liittämistä asiakirjat on käännettävä venäjäksi. Esimerkiksi Karjalassa väestötietoja käännetään suomesta venäjäksi, Saratovin alueella saksasta venäjäksi ja Tjumenin alueella vanhasta tataarista venäjäksi.
— Työ vaatii työntekijältä tarkkaavaisuutta ja sitkeyttä. Työntekijän täytyy kiinnittää tarkkaa huomiota tekstiin. Väärin kirjoitettu nimi tai sukunimi johtaa siihen, että tietoja kyseisestä ihmisestä ei ole mahdollista löytää, Petroskoin väestörekisteritoimiston arkiston operaattori Marina Kalinina sanoo.
— Paperiset asiakirjat säilytetään edelleenkin alueellisissa arkistoissa, mutta digitalisointi mahdollistaa henkilötietojen saamisen mistä tahansa alueellisesta arkistosta, Kovaljov selittää.
Kovaljovin mukaan Itsenäiden valtioiden yhteisössä, Yhdysvalloissa ja Itä-Euroopassa asuvat ihmiset hakevat usein tietoja Petroskoin väestörekisteritoimiston arkistosta. Suomalaiset hakevat henkilötietoja Petroskoin arkistosta keskimäärin viisi kertaa vuodessa.
