Karjalan opastajan sanoin perijät
Karjalazen kul’tuuran merkittävy tapahtumu sai pidiä Sampsan kaššali -projektan mugah yhtes Kotkatjärven Zinaida Dubininan nimellizen kirjaston da Elävy hieru -yhtistyksenke.
Zinaida Timofejevna Dubinina oli roinnuhes Kotkatjärven voulostin Lumatjärven hierus vuvvennu 1934. Vuozi tagaperin häi siirdyi tuonilmazih. “Kotkatjärven silmykaivoine” (nenga händy rubei sanomah Vladimir Brendojev) jätti perindökse äijy hyviä runuo da čomua pajuo. Vuvvennu 1989 Zinaida Timofejevna perusti Kotkatjärveh Joguine-pajojoukon. Häi kirjutti kolmekymmen kolme pajotekstua joukkoh niškoi. Joguine-joukon pajattajat tarkasti säilytetäh nämmien pajoloin al’boumua.
Eräs pajolois on “Kotkatjärven gimnu”.
— Zinaida Dubinina kuuli suomelazen pajon da se rodih mieldy myöte. Sit häi kirjutti omat sanat da se pajo rodih Kotkatjärven gimnakse. Kotkatjärveläzet pajatetah sidä pruazniekkoin aigua da joga kerdua eri luaduh, nenga, kui pajo jäi heijän mustoh. Niken ei tiijä nigo pajon muuzikuallistu partituurua, nigo sävelmiä putilleh. Jäi vai kirjutettu tekstu da tiedo sih pajoh näh. Internettah on pandu vahnu videorouliekku, kus Zinaida Dubinina pajattau tädä pajuo iče, kerto Joguine-pajojoukkoh kuului L’udmila Makuševa.
— Omapajolazet kačottih se da valmistettih lahjan vastavukseh niškoi. Horan ohjuaju Tatjana Zaitseva kirjutti uvvessah noutat, Radis Gainijatov soitti sävelmän. Konsertan aigua kaikin vastavuksele tulluot pajatettih elvytetyn “Kotkatjärven gimnan” yhtes. Karjalazen pajon elvyttämine on karjalazen kul’tuuran elvyttämizennygi, pajatandu karjalan kielel jatkau kielen igiä!, sano horan pajattai Natalja Gromova.
Pivon aigua školan opastujat lugiettih Zinaida Dubininan runoloi, kirjaston ruadajat ezitettih runoilijan kunnivokse luajitun fil’man, vastavuksen ozanottajat musteltih kirjuttajan elostu. Omapajolaine Anna Usova lugi oman kirjutetun Zinaida Dubininan mustokse -runon da runoilijan tiedämättömän runon, Zinaida Timofejevna kirjutti sen vuvvennu 2018 da andoi Annale. Tämä oli Oma Pajo -horan toine vuottamatoi lahju kotkatjärveläzile.
Sampsan kaššali -projektua Oma Pajo -hora todevuttau Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondan kannatuksel.
