Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Kostamuslaiset koululaiset ja heidän suomalaiset ikätoverinsa tapaavat toisensa virtuaalisilla oppitunneilla. Verkkotunnit pidetään Karjalan suomen kielen ja kulttuurin viikon aikana lokakuun lopussa.
— Koulun suomen kielen oppilaat ja opettajat kaipaavat kovasti kielikylpyjä, jotka suomalaiset ystävät järjestivät koulussamme hyvin usein ennen pandemiaa, havaitsee Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja Ljudmila Petrasova.
Opettajan mukaan yhteisistä verkkotunneista on jo sovittu Kainuun opiston sekä Kuhmon Tuupalan, Sotkamon Tenetin ja Kärsämäen Frosteruksen koulujen kanssa. Kostamuksen koulusta virtuaalisilla oppitunneilla on mukana 6.—11. luokan oppilaita.
— Oppitunnilla Kostamuksen ja Kainuun opiston oppilaat työskentelevät yhdessä suomen kielellä. Yhteiseen oppituntiin sisällytämme pelillisyyttä, mikä yleensä aktivoi opiskelijoita hyvin mukaan, Kainuun opiston apulaisrehtori Annamari Komulainen sanoo.
Komulaisen mukaan oppitunnilla on mukana maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka opiskelevat aikuisten perusopetuksen linjalla suomen kielellä. Heidän äidinkielensä ei ole venäjä eikä suomi.
Komulaisen mielestä yhteistyö oppituntien muodossa on myös hyvä tapa motivoida opiskelijoita suomen kielen opinnoissa eteenpäin.
— He saavat myös kokemusta siitä, että osaavat ja uskaltavat toimia suomen kielellä uusissakin tilanteissa, Kainuun opiston apulaisrehtori uskoo.
Esimerkiksi viime keväänä opisto järjesti suomen kielen verkkokurssit, joille osallistui oppilaita eri paikoista ja myös Kostamuksen 1. koulusta.
Kostamuksen koulu ja Sotkamon Tenetin koulu ovat suunnitelleet yhteistä virtuaalioppituntia 7. luokilla.
— Koululaiset kertovat itsestään ja tutustuvat toisiinsa, suomen kielen opettaja Anna Sorjonen kertoo.
Ennen pandemia koulujen oppilaat vierailivat vuorotellen Sotkamossa ja Kostamuksessa, järjestivät yhteiset piirustusnäyttelyt ja tutustuivat naapurimaan kulttuuriin.
— Pari vuotta sitten Sotkamon koululaiset matkustivat Kostamuksen kouluun. Silloin koulussa pidettiin käsityökurssi, joilla tehtiin keppihevosia, Sorjonen muistelee.
Tuupalan koulun venäjän, englannin ja ruotsin opettaja Krista Savolainen sanoo, että verkkotunnilla kostamuslaisille oppilaille opetetaan suomen kielen uudissanoja ja slangisanoja.
— Viime vuonna meillä oli Kostamuksen koulun kanssa virtuaalinen kielikylpy. Sinne osallistui Tuupalan koulusta 7. luokan englannin ryhmä, Savolainen sanoo.
Kostamuksen 1. koulun yläluokkalaiset ja Oulun Madetojan musiikkilukion opiskelijat käyvät virtuaalisella musiikkitunnilla Kieli, musiikki ja teatteri -yhteistyöhankkeen puitteissa.
Hanke alkoi viime vuonna ja jatkuu ensi vuoden loppuun asti. Se on vuosien 2014—2016 Kieli ja tanssi -projektin ja vuosien 2018—2019 Kieli ja teatteri -projektin jatkoa.
— Hankkeessa koululaisemme ovat tehneet Tittelintuure-näytelmän saksalaisten Grimmin veljesten sadun pohjalta. Pian he esittävät näytelmänsä koulussa, suomen kielen opettaja Petrasova kertoo.
Puolestaan Madetojan musiikkilukion oppilaat säveltävät näytelmään äänimaisemia ja musiikkia.
— Tavoitteemme on kurkistaa toistemme kulttuuriin ja oppia siitä, kuulla ja puhua sekä suomen että venäjän kieltä, tutustua samanikäisiin nuoriin rajan toisella puolella ja vaihtaa kuulumisia, Madetojan musiikkilukion opettaja Anne Ålander painottaa.
Pandemian päätettyä hänen on tarkoitus matkustaa Kostamukseen uudelleen.
— Matkalla oppilaat työskentelevät koulun työpajoissa. Silloin nuoret pääsevät tutustumaan lisää toisiinsa. Työpajat huipentuvat yhteiseen esitykseen, Ålander suunnittelee.
Myös Kuhmon yhteislukion, kirjaston ja Juminkeko-säätiön henkilöstö on tukenut Karjalan suomen kielen viikkoa laatimalla kysymyksiä suomalaisesta kulttuurista.
— Kuhmon koulut ovat tehneet usean vuosikymmenen ajan yhteistyötä Kostamuksen 1. koulun kanssa. Kun minulta kysyttiin, haluammeko osallistua Suomen kielen ja kulttuurin viikkoon jollain tavalla, vastaukseni oli kyllä, Kuhmon yhteislukion rehtori Eila Vilén sanoo.
Aiheet koskevat esimerkiksi Kalevalan ja lastenkirjallisuuden hahmoja, muumeja ja tarinaperinnettä sekä Suomen kansallissymboleja ja juhlia.
— Kysymysten tekijät ovat pyrkineet valitsemaan sellaisia aiheita, joista on heidän mielestään iloa sekä hyötyä suomen kieltä opiskeleville, Vilén miettii.
Kuhmolaisilta tietokysymyksiä
Kostamuksen 1. koulun suomalaisissa ystävyyskouluissa on mahdollista lukea myös venäjää. Esimerkiksi Sotkamon Tenetin koulun oppilaat ovat lukeneet venäjän kieltä jo monta vuotta viidenneltä luokalta ylä-asteelle saakka.
— Venäjää opiskellaan, koska raja on lähellä. Monet matkustavat Venäjälle, venäjän kielen opettaja Anna Sorjonen huomauttaa.
— Oppilaidemme kanssa olemme käyneet myös Pietarissa ja Karhumäessä. Tässä työssä täytyy kiittää Sotkamon Suomi—Venäjä-seuraa tuesta ja avusta, hän lisää.
Kuhmon Tuupalan koulussa venäjän kieltä luetaan kerhossa, ja tänä lukuvuonna 8. luokan valinnaisryhmä aloitti venäjän opinnot uudelleen.
— Venäjän ryhmä ja kerholaiset kävivät ennen perinteisesti vierailuilla Kostamuksen 1. koulussa. Joskus meille saapui Kostamuksesta oppilaita ja opettajia, Tuupalan koulun venäjän, englannin ja ruotsin opettaja Savolainen muistelee.
Vierailumatkoillaan ystävyyskoulujen oppilaat pelasivat sählyä ja tutustuivat yhdessä suomalaiseen ja venäläiseen musiikkiin.
