Karjalan, vepsän ja suomen kielikurssien kysyntä on tänä vuonna jälleen suuri. Satakunta ihmistä alkoi opiskella kansalliskieliä Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi- ja kielikeskuksen järjestämillä kursseilla. Vapaita paikkoja on vielä jäljellä, mutta vähän.
— Kielikurssien suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Ihmiset pyrkivät puhumaan suomea, karjalaa ja vepsää. Monet ilmoittautuivat kielikursseille jo viime keväänä, karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi- ja kielikeskuksen asiantuntija Alina Kartynen sanoo.
Tänä syksynä halukkaat voivat opiskella kieliä niin alkeis- kuin myös jatkokurssilla.
— Viime vuoden alkeiskurssin oppilaat kirjoittautuivat tänä vuonna jatkokurssille. Jatkokurssilla voi opiskella suomea, karjalaa ja vepsää, Kartynen sanoo.
Parhaillaan Karjalassa on suuri kiinnostus kansalliskieliä kohtaan.
— Ilmaiset kurssit motivoivat ihmisiä opiskelemaan suomea, karjalaa ja vepsää. Toivon, että tulevaisuudessa kurssilta valmistuneet tilaavat Periodikan julkaisemia suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä, Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja sanoo.
Karjalan tasavallan Suomen kielen keskus -järjestön puheenjohtajan Tatjana Islamaevan suomen kielen jatkokurssi on suurin.
— Ilmoittautuneita on paljon, mutta oppitunnille tulee vähän yli 20 ihmistä. Ryhmässä on pääasiassa uusia ihmisiä, ja viime vuoden kurssilaisista on viisi—kuusi henkilöä, Islamaeva sanoo.
Oppitunneilla käsitellään syvempää kielioppia.
— Kerran viikossa voin antaa vain yleistä tietoa kielestä. Avaan ovet ja kerron kielen salaisuuksia. Sitten oppilaiden pitää opiskella suomea itsenäisesti, opettaja huomauttaa.
Islamaevan mukaan jokaisella oppilaalla on oma tavoite. Toiset haluavat opiskella Suomessa, toiset matkustavat paljon tai haluavat puhua samaa kieltä Suomessa asuvien sukulaisten kanssa.
Tänä vuonna kielikurssilla on kaksi suomen kielen opettajaa. Lauantaisin Tatjana Morozova pitää suomen kielen maksullista kurssia. Viime vuonna Morozova opetti suomea aloittelijoille, ja tänä lukuvuonna hänellä on jatkokurssi, jolle on vielä pari vapaata paikkaa.
— Oppitunti maksaa 250 ruplaa, Kartynen sanoo.
Vepsän kielen kurssilaisella Andrei Ijudilla on vepsäläisiä sukujuuria, muttei hän osaa vepsää.
— Isoisäni puhui vepsää. Lapsena ymmärsin kaiken, mutta nyt en osaa sanaakaan. Vepsä kuulostaa minusta tutulta eikä vieraalta kieleltä, Ijudin kertoo.
Tänä vuonna Ijudin päätti käydä kurssilla.
— Ääntäminen ei ole vaikea. Minun pitää opiskella enemmän sanoja ja silloin pystyn ymmärtämään vepsää, hän sanoo.
Kurssilla vepsää opettaa Karjalan tv- ja radioyhtiön toimittaja Marija Filatova. Tänä vuonna vepsän kurssille ilmoittautui paljon ihmisiä. Ryhmässä on paljon uusia oppilaita.
Kielikurssilla on nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä.
— Yläkoululaisten vanhemmat käyvät kurssilla, koska haluavat osata kieltä lapsensa rinnalla, Kartynen sanoo.
Kielikurssit pidetään kerran viikossa pääasiassa iltaisin. Oppitunti kestää puolitoista tuntia. Kurssit ovat ilmaiset. Kielikurssit on järjestetty Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriön tuella.
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssija kielikeskus on järjestänyt myös lyydin kielen kurssit. Ryhmä ei ole suuri, ja vapaita paikkoja on vielä.
— Kurssin opettajana on toisena vuotena peräkkäin eläkeläinen Ljudmila Aleksejeva. Kurssilaiset ovat Petroskoista ja Kentjärven kylästä, Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja sanoo.
Karjalan kielen kurssit pidetään myös Karjalan rahvahan liitossa. Suomea voi lukea myös evankelis-luterilaisessa kirkossa Petroskoissa.
— Meillä ei ole mitään kilpailua. Mitä enemmän kursseja on, sitä paremmin, Sinitskaja sanoo.