Suomen kieli motivoi toimintaan
Karjalan suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva piti suomen kielen ammattilaisille ja harrastajille online-istunnon viime perjantaina. Istuntoon osallistui yli kaksikymmentä ihmistä Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
— Karjalassa kiinnostus suomen kieltä kohtaan ei ole vähentynyt. Kuitenkin suurin osa suomen opiskelijoista on kielen harrastajia. Suomen kielen asiantuntijoita on tasavallassa vähän, Islamaeva sanoo.
Opettaja painottaa, että jännittyneestä nykytilanteesta huolimatta suomea opettavissa oppilaitoksissa ei saa vähentää suomen kielen oppituntien määrää.
Pietarin Inkerin Liiton jäsen Jelena Tikka on huolestunut kovasti siitä, että Liittoon kuuluvista inkerinsuomalaisista suuri osa ei osaa suomen kieltä.
— Suomen kielen opettajien keskuudessa on pula nuorista opettajista, Tikka huomaa.
Petroskoilainen Svetlana Kondratjeva on tutkinut Venäjän ja Suomen rajat ylittävää matkailua jo kymmenen vuotta. Hänestä nykyisyyden haasteet ovat muuttaneet todellisuuden. Matkailijoiden rajat ylittävä liikkuvuus ei ole enää tavanomaista.
— Näissä oloissa syntyy kysymys, miksi täytyy lukea suomen kieltä nyt. Toinen kysymys on siitä, miten nyt voi opiskella suomea, tutkija kysyy.
Suomen kielen opettaja Olga Rizmakova Minskistä on varma, että kaikilla suomea lukevilla valkovenäläisillä on vahva motiivi ja motivaatio kielen opiskeluun.
—Tänä lukuvuonna 120 ihmistä alkoi lukea suomea Minskin valtiollisessa kieliyliopistossa. Noin 20 ihmistä käy oppimassa kieltä suomen kielen kerhossa, Rizmakova esittää.
Suomen kielen opettaja Islamaeva on työskennellyt tänä lukuvuonna eräässä yliopistossa Taškentissa. Hänen mielestään suomalaiset matkailijaryhmät alkavat matkustaa Uzbekistaniin muutaman vuoden kuluttua.
— Ymmärrän hyvin, mitä varten siellä opiskellaan suomea. Maa tarvitsee suomea osaavia oppaita ja kääntäjiä. Suomalaiset pitävät Uzbekistania turvallisena maana, Islamaeva sanoo.
Istunnon osallistujat ovat sitä mieltä, että venäläiset lukevat kieltä ennen kaikkea itse kielen takia. Venäläiset pitävät suomea kauniina kielenä, jota on mielenkiintoista oppia.
— 1970-luvulla Suomeen ei matkustettu, mutta suomea luettiin ja suomenkielisiä näytelmiä esiteltiin nykyisen Karjalan kansallisen teatterin näyttämöllä, istuntoon osallistunut petroskoilaisen Lasten piiri -yhtyeen johtaja Marina Pavlova huomaa.
Online-tapaamisten päätarkoitus on yhdistää suomen kielen asiantuntijoita ja kielen ystäviä, jotka käyttävät kieltä eri puolilla Venäjää ja Itsenäisten valtioiden yhteisön alueella.
— Online-istunnot ovat tärkeitä sille, että suomen kielen asiantuntijat ja harrastajat aloittaisivat toistensa kanssa vuorovaikutuksen, tapaamisten vetäjä Islamaeva korostaa.
Valkovenäläisen suomen kielen opettajan Rizmakovan aloitteesta tapaaminen helmikuussa on tarkoitus omistaa Kalevalan päivälle.
— Esimerkiksi osallistujat voivat lukea yhdessä Kalevalan runoja, Rizmakova ehdottaa.
Edessä on yli kaksi kuukautta aikaa, jolloin kahden edellisen istunnon osallistujat keksivät uuden tapaamisen ohjelman Kalevalan aiheesta. Uudet osallistujat ja mielenkiintoiset ideat ovat tietysti tervetulleita.
Suomenkielinen teatteristudio aloittaa toimintansa Pietarissa
Petroskoilainen teatteriohjaaja Sergei Pronin pitää suomenkielistä teatteriharrastusta hyvänä tapana lukea kieltä. Silloin kieltä voi oppia hänestä dialogeissa ja toiminnan kautta.
— Teatteriharrastus vapauttaa ihmisen ja auttaa häntä oppimaan kieltä, ohjaaja miettii.
Pronin ja pietarilainen suomen kielen opettaja Olga Milovidova aikovat perustaa Pietariin suomenkielisen teatteristudion. Studion työnimi on Pietarin suomenkielinen teatteri. Sen toimintaa tukee syksyllä perustettu Suomalais-ugrilainen teatterisilta -valistussäätiö.
— Studio aloittaa toimintansa tammikuussa. Olen vastuussa esitysten ohjauksesta ja harrastajien valmennuksesta. Milovidova kehittää studiolaisten kielitaitoa, Pronin kertoo.
Hänen mukaansa Pietarissa on monta ihmistä, jotka ovat lukeneet tai haluavat lukea suomea. Tietysti on pietarilaisiakin, jotka osaavat kieltä hyvin.
— Ryhmään on tarkoitus hakea 30—40 harrastajaa. Nyt etsimme vuokralle harjoittelu- ja tapaamistiloja. Esityksiä voi katsoa ehkä Pietarin teatterikirjastossa, Pronin sanoo.
— Haluamme kehittää eteenpäin suomalaista teatteriperinnettä, tehdä perinnettä tunnetuksi ja oppia suomen kieltä, hän lisää.
Suunnitelmissa on tehdä lapsille suomenkielisiin näytelmiin pohjautuvia lyhyitä musiikkiesityksiä ja lyhyitä komedioita.
— Haluan kirjoittaa myös näytelmän inkerinsuomalaisista. Tämä kertoo niin kansan historiasta kuin myös Leningradin alueen, Karjalankannaksen ja Pietarin kaupungin historiasta, Pronin paljastaa.
