Sampo-vuorelle lisää matkailijoita
Sampo-vuoren etnopuistoon on rakennettu portaat ja kunnostettu näköalapaikka. Kesällä luontokohteeseen odotetaan paljon kävijöitä.
— Parhaillaan joka päivä etnopuistossa käy turisteja. On vieraita Karjalasta ja Pietarista. Toivomme, että turistimäärät kasvavat yhä, Sampo-vuoren etnopuiston johtaja Iskrina Jerofejeva kertoo.
Etnopuiston sisäänpääsy on tullut maksulliseksi. Lippu maksaa 250 ruplaa per henkilö. Tasavallan asukkaat, eläkeläiset, 7—17-vuotiaat ja monilapsiset perheet voivat ostaa alennuslipun, joka on 150 ruplaa. Äänisenrannan piirin asukkaat, orpolapset ja vammaiset voivat käydä luontokohteessa ilmaiseksi.
— Turistit maksavat infrastruktuurin käytöstä. Heidän käytössään on kävelyreitti, mukavat portaat ja näköalapaikka. Jos joku ei halua ostaa lippua, hän voi lähteä ilmaiseksi vuorelle toista polkua pitkin. Haluan kiinnittää huomiota, että tuo polku ei ole kunnostettu. Vuori on edelleen vapaassa käytössä, Jerofejeva sanoo.
Kaikki kerätyt rahat käytetään etnopuiston infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitämiseen.
Kävelyreitti on aidattu ja valaistu. Paikalla on myös videovalvonta.
— Emme tarjoa pelkkää nousua vuorelle. Etnopuisto tutustuttaa kävijöitä Kalevalan runoelmaan. Esimerkiksi vuorelle pystytettiin kaksi Kalevalan sankareita esittävää metalliveistosta, Jerofejeva sanoo.
Lähiaikana lisää kolme veistosta koristaa vuoren huippua. Veistokset kuvaavat Väinämöistä, Ilmatarta, Sampoa, Lemminkäistä ja Ilmarista.
Toukokuussa luontokohteeseen asennetaan myös infotauluja, jotka sisältävät QR-koodin ja mainostavat puiston palveluita.
— Infotaulussa on puiston turvaohjeet sekä tietoa ja valokuvia Kalevalasta. Halukkaat voivat lukea myös runoja tai skannata QR-koodin ja saada vielä enemmän tietoa runoelmasta.
Turisteille tarjotaan myös opastettuja kierroksia.
— Aiomme järjestää useita kaikille avoimia opastettuja kävelykierroksia puiston alueella. Julkaisemme kierrosten aikataulut, ja jokainen halukas voi helposti liittyä niihin. Jos kävijä haluaa, hän voi kävellä puistossa ilman opastusta, Jerofejeva kertoo.
Petroskoilainen Viktoria Tšižova kävi etnopuistossa viime viikonloppuna.
— Pysähdyimme etnopuistoon matkalla Munjärvenlahden kylään. Alue on nyt hyvin kunnostettu. On mukava nousta vuorelle uusia portaita. Minusta vuori tarvitsi hyvät portaat pitkään, koska siellä käy aina paljon turisteja, Tšižova sanoo.
Luontokohteen infrastruktuurin kehitys jatkuu. Puistossa kehitetään uutta reittiä, joka kertoo pimeästä ja kylmästä Pohjolasta ja sen asukkaista.
— Kun kävijä lähtee vuorelta alas, hän tutustuu Louhen asuinpaikkaan. Pystytämme siihen Pohjolan asukkaiden figuureja. Suunnitelmissa on tehdä niin, että Pohjola sijaitsee vuoren juurella, Jerofejeva sanoo.
Alueelle rakennetaan myös mukavat saniteettitilat. Rakennustyöt päättyvät kesäkuun puolivälissä.
— Petroskoi—Kivatsu- tai Petroskoi—Martsialnyje vody -reiteiltä saniteettitilat puuttuvat melkein kokonaan. Minusta etnopuiston WC-tilat ratkaisevat tämän ongelman.
Luontokohteeseen halutaan rakentaa myös kahvila ja tilava parkkipaikka.
Jerofejevan mukaan yrittäjä sai liittovaltiolta tukirahaa, joka oli kolme miljoonaa ruplaa. Osa varoista meni etnopuiston alueen vuokraamiseen.
— Alueen vuokraaminen oli pitkä ja monimutkainen prosessi, joka kesti kolme vuotta, Jerofejeva kertoo.
Parhaillaan puisto on avoinna kello 10—18. Kesällä aukioloaika pitenee kello 20 saakka.
Nauhojen solmimista rajoitetaan
Sampo-vuorelta avautuu kaunis näkymä Kentjärvelle. Luontokohde sijaitsee Kontupohjan piirissä noin 37 kilometrin päässä Petroskoista.
Vuoreen liittyy paljon erilaisia myyttejä ja taruja.
— On olemassa taru, että vuoren huipulla kasvaa maaginen mänty, joka täyttää toiveita. Sitä varten turistit solmivat kangaskaistaleita ja nauhoja puiden oksiin. Suhtaudumme kuitenkin vastuullisesti luontoon ja vastustamme nauhojen solmimista eläviin puihin, Sampo-vuoren etnopuiston johtaja Iskrina Jerofejeva kertoo.
Vuorelle on pystytetty puun muotoinen Ilmatar-veistos, ja halukkaat voivat solmia nauhoja siihen.
— Toivon, että kieltokyltit, videovalvonta ja vartijat auttavat meitä tarkkailemaan tätä prosessia.
Vuonna 1959 vuorella kuvattiin neuvostoliittolais-suomalainen Sampo-elokuva, joka perustui Kalevalan runoelmaan.
— Silloin vuori sai nimensä. Ohjaajat lähtivät pois, mutta nimi ja mystinen henki jäivät, Jerofejeva kertoo.
