Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan

Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan

Marina Tolstyh
03.08.2022
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Useimmiten risteilyalukset saapuvat Valamon ja Kižin saarille sekä Petroskoin satamaan. Kuvassa risteilyalus lähellä Kižin saarta. Kuva: Igor Georgijevski
Useimmiten risteilyalukset saapuvat Valamon ja Kižin saarille sekä Petroskoin satamaan. Kuvassa risteilyalus lähellä Kižin saarta. Kuva: Igor Georgijevski

Petroskoilaisen Olga Nazarovan johtama matkatoimisto on yksi matkatoimistoista, jotka palvelevat Karjalaan tulevia risteilymatkustajia.

Useimmiten risteilyalukset saapuvat Valamon ja Kižin saarille sekä Petroskoin satamaan. Petroskoissa risteilymatkailijat viipyvät tavallisesti viisi kuusi tuntia ja joskus myös pidempään.

— Tarjoamme matkailijoille opastettuja kiertoajeluja Petroskoissa sekä ryhmämatkoja Kivatsun vesiputoukselle, Martsalnyje vody -parantolan lähteille, Hirvas-nimiseen tulivuoripuistoon ja muihin suhteellisen lähellä Petroskoita sijaitseviin nähtävyyskohteisiin, Nazarova kertoo.

Karjalan matkailuhallinnon mukaan kesän aikana Karjalaan odotetaan noin 104 risteilyalusta ja yli 20 000 risteilymatkailijaa.

— Viime vuonna Karjalassa vieraili kaikkiaan 86 risteilyalusta, joissa oli 17 500 turistia, matkailuhallinnon tiedotteesta lukee.

Tiedotteen mukaan koronarajoitukset ovat tietysti vaikuttaneet matkailumarkkinoihin, mutta nyt kiinnostus risteilyjä kohtaan kasvaa uudestaan.

Kesän aikana odotetaan Karjalaan noin 104 risteilylaivaa ja yli 20 000 risteilymatkailijaa.
Karjalan tasavallan matkailuhallinto

Johtaja Nazarova sanoo, että hänen matkatoimistonsa on valmistautunut hyvin tämän vuoden matkailukauteen ja siihen, että Karjalassa käy paljon turisteja. Hänellä ei ole ainakaan ongelmia löytää ryhmille oppaita tai vuokrata turistibusseja. Näistä asioista hän on sopinut paljon etukäteen.  

Nazarova myöntää kuitenkin, että isojen turistibussien pula on vaikeuttanut ja hidastanut matkatoimistojen toimintaa. Esimerkiksi matkatoimistot eivät voi järjestää isoille ryhmille lisää päivämatkoja Petroskoista, koska kaikki isot bussit on kesällä aina varattu.

Tämän yhteydessä johtaja muistelee neuvostoaikoja, jolloin matkatoimisto voi vuokrata isoja busseja paikalliselta valtion linja-autolaitokselta.

Turistibussien pulasta on kärsinyt myös Kontupohjassa toimiva matkailuyritys. Sen pääjohtaja Aleksandr Koroljov sanoo, että vaikka yrityksellä on kuusi bussia ja ne eivät kesällä riitä. Ongelma tuntuu suurelta erittäin silloin, kun Karjalaan saapuu samanaikaisesti monta risteilyalusta.

— Jo muutaman vuoden ajan matkailuyritys on järjestänyt kiertoajeluja myös Pietarista vuokraamilla busseilla. Ne kulkevat Karjalassa koko kesän, Koroljov lisää.

Turistibussien pula tuntuu eniten silloin, kun Karjalaan saapuu samanaikaisesti monta risteilylaivaa.
Aleksandr Koroljov, kontupohjalaisen matkailuyrityksen pääjohtaja

Koroljovin johtama matkailuyritys tarjoaa risteilymatkustajille opastettuja kierroksia muun muassa Belomorskin ja Äänisniemen kalliopiirroksille sekä Karhumäen ja Kontupohjan piirien nähtävyyskohteisiin.

— Yllätyksenä on se, että risteilymatkustajat haluavat käydä uudestaan Kontupohjassa huolimatta siitä, ettei kaupungissa ole enää vanhaa Uspenskin puukirkkoa, Korojov havaitsee.

Turisteja houkuttelevat Kontupohjaan karjalanpiirakkojen, amulettien ja kanteleensoiton työpajat.

— Jotkut turistit valitsevat Kivatsun-matkan sijasta Kontupohjan-kierroksen, Koroljov sanoo.

Petroskoissa risteilymatkustajaryhmille tarjotaan opastettuja kierroksia Karjalan kansallismuseossa ja taidemuseossa sekä Kantele-talossa. Koroljovin mielestä Petroskoissa voisi tarjota turisteille laajempaa ohjelmatarjontaa, jos risteilyalukset viipyisivät satamassa nykyistä pidempään.

— Silloin ehdimme käyttää matkailijoita myös upeassa Petroskoin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa tai jopa Vuottovaran luonnonpuistossa, Koroljev sanoo. 

Risteilymatkustajat arvostavat luontoa ja puuarkkitehtuuria

Kižin ulkoilmamuseon tiedotuspalvelun päällikkö Dmitri Djugai sanoo, että risteilyalukset saapuvat tänä vuonna Kižin saarelle useammin kuin vuosi sitten. Kuitenkin risteilymatkustajia on tänä vuonna vähemmän kuin ennen koronavuosia.

— Kahden viime vuoden aikana risteilymatkustajia kävi saarella harvemmin kuin ennen epidemiaa. Tänä vuonna heidän määränsä on vähennyt pakotteiden takia. Aiemmin suuri osa risteilymatkustajista oli ulkomaalaisia, Djugai kertoo.

— Turisteja käy tänä kesänä Kižillä enemmän kuin pandemian aikana, hän lisää.

Matkatoimioston johtaja Olga Nazarova on sitä mieltä, että tämän kesän matkailu on Karjalassa jopa vilkkaampi kuin koronapandemiaa edeltäneenä vuonna.

— Matkailijat istuivat kotona kaksi vuotta, ja nyt he voivat päästä pois kaupungeistaan ja lomailla vapaasti maskeja käyttämättä, Nazarova iloitsee.

Hänen mukaansa luonto ja vanha puuarkkitehtuuri houkuttelevat turisteja Karjalaan. Petroskoissa he arvostavat erityisesti kaupungin vihreyttä ja puhtautta.

— Karjalan alue on tarkoitettu nimenomaan lomailuun, Nazarova painottaa.

Hän jakaa turisteille myös ruokakarttoja, joihin on merkitty Karjalan alkuperäiskansojen kansallisruokia tarjoavia ravintoloita ja kahviloita. Kartta on tehty kansainvälisen Kalitka-hankkeen aikana. Nazarova oli hankkeen matkailualan ekspertti.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Kezaräk
Kezal küläs om äi radod. Tal’vel-ki om äi, no tal’vel kaik rigehtiba tehta radoid päivänvauktal. Tal’vhämär ajab aigoiš kodihe. A naku kezal küläs om toinevuitte elo! Kaik oma möhäsai irdal, i pened i vanhad.
Karjalan Sanomat
Muinainen asutus kaivettiin esiin
Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden löytämät asuinpaikat ajoittuvat yli 6 000 vuoden taakse. Uikujoen rannalla asuneet esi-ihmiset olivat voineet olla kalliopiirrosten tekijöitä.
Kipinä
Minun sebranikad oma parahimad
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he
Kursad oli tehtud ”Vepsän kond: ühtes voim tehta kaiken”-projektan aigan, mitte sai Piterin agjan pämehen grantan.
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль