Pyöräkkö opastuu liikkumah

Pyöräkkö opastuu liikkumah

L’udmila Mehed
02.05.2022
Toinah jo lapsienpäivykois da kois sinuu opastettih, kui pidäy oigieh astuo tiereunoi myöte, kus da kui pidäy ajella pyöräl da potkulavval.
Ruvennet noudamah liikundusiändölöi, et puutu hädäh. Luve nygöi, mittumah bekettih puutui Pyöräkkö, kudai ei tiedänyh nennii siändölöi. Kuva: infourok.ru
Ruvennet noudamah liikundusiändölöi, et puutu hädäh. Luve nygöi, mittumah bekettih puutui Pyöräkkö, kudai ei tiedänyh nennii siändölöi. Kuva: infourok.ru

Eli buaboil da died’oil meččymökkizes Pyöräkkö. Häi oli kirmei da vessel. Hyppiäy häi pihale da vieröy meččytroppastu myöte. Häi vastuau troppazel mečän elättilöi, pagizou heijänke da kižuau. Erähiči Pyöräkkö vieri loitombakse juuri juamassah, kudamua myöte ajeltih suuret mašinat. Pyöräkkö piätti piästä juamas poikki. Tuli häi lähembä juaman reunua, ga ei ehtinyh piästä asfal’tale, kui rubei kuulumah mašinan tormozoin kradžineh. 

Mašinan ajai rubei kirgumah:

–Terstavuitgo elokseh? Et novva liikundusiändölöi! Sehäi on varattavu!

– Mittumat vie liikundusiännöt? Minä muite tahtoin piästä tien toizele puolele, meččäh, vastai Pyöräkkö. 

– Mene vai ielleh tiereunua pitkin da ku nähtet zebran, se on tiespoikkimenendykohtu, kudamua myöte piäzet tien toizele puolele, sanoi ajai da lähti ielleh ajamah.

– Mittuine vie zebru? kyzyi Pyöräkkö, ga ajai händy jo ei kuulluh.

Rinnal olijas puus istui varoi, kudai kaiken kuuli. Häi lendi Pyöräkön luokse da rubei händy opastamah:

– Karr-karr, terveh, Pyöräkkö! Tiijätgo, kogo muailman rahvas, šouferit dai jallai kävelijät, novvetah liikundusiändölöi. Zebru libo tiespoikkimenendykohtu on moine junokas hurstine ties poikki. Sidä myöte voibi varuamattah astuo. Tien reunal seizou pačasgi, paččahal on tiemerki, kudai ozuttau meile, ku täs on tiespoikkimenendykohtu. Libo tiemerkin sijas voibi olla kolmesilmäine svetofuoru libo liikehvalot.

– Mibo zvierilöi on se kolmesilmäine svetofuoru? kyzyi Pyöräkkö.

– Oletgo sinä tolkutoi, Pyöräkkö! Ei se ole zvieri, se on sinun dovariššu! Hänel on kolme silmiä. Palanou ruskei silmy – seizo! Syttynöy keldaine – ole valmis! Rubieu palamah vihandu silmy – kačo, ku kai mašinat azetuttas da mene! 

– Kačo vai! Passibo, sinul, Karkuša! kiitti Pyöräkkö varoidu.

Pyöräkkö lähti ielleh vieremäh tien reunua pitkin da terväh nägi korgien paččahan, sil oli kolme silmiä. Ties poikki oli junokas hurstine – juno valgei, juno mustu… Pyöräkkö vuotti, konzu syttyy vihandu silmy da kai mašinat azetuttih, da häi vieri ties poikki. Tiespoikkimenendykohtua myöte astui Jänöigi, rinnal häi vedeli omua pyöriä. 

– Jänöi, miksebo sinä vedelet pyöriä rinnal, voithäi ajua sil, kyzyi Pyöräkkö.

– On moine liikundusiändö, ku tiespoikkimenendykohtua myöte ei sua ajua, pidäy vältämättäh astuo, vastai Jänöi. 

– Vot on kummua, vastai Pyöräkkö. – A miksebo sinul on šl’oma piäs da polvisuojat, kuuluugo niilöin piendy liikundusiändölöih? kyzyi Pyöräkkö.

– Kuuluu. Niilöi pietäh pyöräl, skuteral da motosiklal ajajat. Vie myö kiinitämmö pyöräh da omih sobih valgienkuvastimet. Niilöin hyvyös mašinoil ajajat nähtäh meidy loittuopäi, sellitti Jänöi.

– Kačo, kui äijän minä tiijustin tänäpäi! Nygöi rubein liikkumah liikundusiändölöin mugah! 

Jänöi viuhkutti käil Pyöräköl, nouzi pyöräle da lähti ajamah meččytroppastu myöte. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль