Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois

Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois

Jelena Ruppijeva
25.07.2022
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Abuniekkua Priäžän veteruanoin nevvostole löydyy kyläläzien keskes. Kuva: Tatjana Korz'uk
Abuniekkua Priäžän veteruanoin nevvostole löydyy kyläläzien keskes. Kuva: Tatjana Korz'uk

Korz’uk Tatjanua hyvin tutah Priäžän kyläs. Inehmine on Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny da on aktiivine ei vaiku omal alal ruadajes. Händy suau nähtä monis toizis ruadolois, kudamii ruatah kyläs, da monis toizis pidolois, kudamii pietäh sit. Tatjanan puoleh ainos suau kiändyö, häi ainos tulou abuh, nikonzu ei rubie sanomah, ku ei voi midätah ruadua libo avvuttua.

Häi on moizii ristittyzii, ken ičegi vihjuau sen, ku hänen abuu tarvitah. Nenga rodihgi, konzu Priäžän kyläs, ihan keskučas, rodih äijiä vähembi kukkuvagoloi.

— Pahua mieldy oli, konzu Karjalan tazavallan päiviä vaste vuvvennu 2013 kylän keskučas piettih kunnostusruadoloi da čuurul katettih tiešuaras hotelin vieres olijoi kukkukohtii, iäre kaivettih arouniet laukalluo, asfal’tiiruittih floksuvavot haldivotaloin ies, sellittäy Tatjana Korz’uk.

— Tämä pidi muuttua da kohendua. Pädöyhäi kaččuo, konzu kylä kukkiu. Kukkuvagoloin istutanduahäi meil vouse oli heitetty, sendäh pidi ottavuo sih ruadoh da luadie kylä čomembakse.

Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Kylän Lastu-pajan ižändy Leonid Jakovlev luadi puustikkoh nelli kukkuvaguo, valoi net betonas.

Tila sai muuttua. Vuvvennu 2019 pandemiedu vaste Priäžän veteruanoin nevvosto oli kirjutannuh kunnostusprojektan, kudamah sai 100 tuhattu rubl’ua. Äijäl varattih, suannougo kai luadie huavuamattah tulluon pandemien periä, ga varuandat oldih tyhjät. Silloi puutui äijän midä ruadua da sih nevvostolazet ei azetuttu.

Mulloi huomattih, ku puustikos Nevvostoliiton urhomiehen Marija Melentjevan mustopaččahalluo olijat vahnat venehet, kudamih Melliččy-fondah kuulujat oli luajittu kukkuvagoloi, ollah kai lahonnuot, niilöin sijah pidäy luadie jo uvvet kukkuvavot. Nenga tuli mieleh yhtyö Melliččy-fondan piettäväh Hyvyönluadijan kruugah Kukkii kylä -projektanke. Pido piettih kevätkuul da sit sai kerätä 34 tuhattu rubl’ua omah ruadoh.

Kukkii kylä -projektu on jo todevutettu. Projektan hantuzis keviäl kylän Lastu-pajan ižändy Leonid Jakovlev luadi puustikkoh nelli kukkuvaguo, valoi net betonas.

Nevvostolazet sit iče ruattih kai: luajittih vagoloi da istutettih kukkazii. Abuh tuldihgi omat paikallizet rahvas. Fermeroin Šibajevien pereh autoi kazvattua omis kazvoshuonuksis kukkazien taimendu, Vieljärven souhozu toi hyviä muadu.

Hyvä olis, ku joga kyläs olis moizii rahvahan väil azuttuloi kukkuvagoloi, pidäy vai edukädeh duumaija, kui niilöi kaččuo da valella.
Tatjana Korz’uk, Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny

Tänäpäi Priäžän veteruanoin nevvoston luajittuloi kukkuvagoloi kyläs on äijy: ihan keskučas Nevvostoliiton da Melentjevan uuličan tiešuaras, velleskalmalluo da puustikos Marija Melentjevan mustopaččahalluo, vie on erähän laukan da aptiekan luo.

Kaikis niilöis nevvostolazet pietäh huoldu: aigoinaijal kytkietäh da valellah. Valelendah niškoi ollah azetettu vezipučin da sovittu Kumi-laitoksenke alallizes vientuondas. Tuliel aigua projektah niškoi kerättylöih dengoih huavatah ostua kai tarvittavat vehkehet, ku suas putilleh ruadua kukkuvagoloil.

— Täs ruavos Galina Vainikka on minun enzimäzenny abuniekannu. Konzu minä kunnetahto ajan, häi kaččou, ku kukkuvavot oldas kytkietyt da valeltut. Eläkkeheläzet ollah joudavembat, täh ruadoh pädevembät. Iče monii vuozii olin muaruadoloin leivis, minun istutetut kazvit hyvin kazvetah.

— Hyvä olis, ku joga kyläs olis moizii rahvahan väil azuttuloi kukkuvagoloi, pidäy vai edukädeh duumaija, kui niilöi kaččuo da valella, toivou Tatjana Korz’uk.

Oma kieli da oman rahvahan perindöt ollah tärgiet inehmizele. Etnokul’tuurukeskuksen ruadajile Tatjana Korz’uk on enzimäzenny abuniekannu kaikis karjalazii koskijois dielolois.

Tatjana Korz’uk on roinnuhes Lamminsellän kyläh karjalazeh pereheh. Vieljärven školas kymmenenden kluasan loppiettuu opastui muaruavontiedäjäkse Leningruadan muatalovusinstituutas Puškinos.

Instituutan jälles nellitostu vuottu ruadoi suavun ammatin mugah souhozas, enzimäi Kurkijovel, sit Ladvan kylän Majak-souhozas. Priäžäh muututtuu ruaduo ammatin mugah ei löydyhyh, sendäh inehmine ruadoi vojenkomuatas da dorogulaitokses.

Vuvven 2019 ligakuus Tatjana Korz’uk on Priäžän veteruanoin nevvoston piälikönny. Joudaval aijal ruadoloin välis kävyy Priäžän entokul’tuurukeskukseh karjalan kielen kursiloile da karjalankielizeh paginkluubah.

Oma kieli da oman rahvahan perindöt ollah tärgiet inehmizele. Etnokul’tuurukeskuksen ruadajile Tatjana Korz’uk on enzimäzenny abuniekannu kaikis karjalazii koskijois dielolois, auttau karjalankielizes toimindas lapsienke da perindöllizien karjalazien piirualoin pastandas, konzu keskukses pietäh niilöin pastandan opastuspajoi turistoih libo omih kyläläzih niškoi.

Joga omua allettuu dai ruattuu ruaduo Tatjana Petrovna ei hylgiä, pidäy silmäl da kaččou, ku kai olis kunnos, nenga on kylän kukkuvagoloinkegi. Net ollah čomat da hoijetut joga aigua.

Tatjana Korz’uk Arina-vunukanke Kukkii kylä -projektan aigua luajittuloi kukkuvagoloi kytkemäs. Kuva: Jelena Ruppijeva


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль