Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he

Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he

Maksim Kuznecov
26.09.2022
Kursad oli tehtud ”Vepsän kond: ühtes voim tehta kaiken”-projektan aigan, mitte sai Piterin agjan pämehen grantan.
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi

”Vepsän kond”-sebran pämehenke Vladimir F’odorovič Jetojevanke mö tundištimoiš völ 2020. vodel, konz minei pidi tönduda tedomatkha Podporožjen rajonan Vidlan alarajonaha keradamha materialad nügüdläižiš vepsläižiš praznikoiš. Siloi minä ezmäižen kerdan olin Järvenkülän päiväl (da völ Nemž-külän Časunik-nimižel zavetnįjal praznikal).

Vladimir F’odorovič da hänen ak Tatjana Ivanovna starinoičiba minei kaiken ičeze külän praznikoiš (möhemba nece informacii mülüi minun ”Piterin agjan igähižed rahvahad da niiden nügüd’aigaližed praznikad”-kirjha), a minä starinoičin heile siš, miše olen jo amu opendanu vepsän kel’t da hüvin tedan sen teoretišt grammatikad. Muga mö pätim rata edemba vepsän kelen hüvüdeks ühtes, i pigai meil jo sünduiba ühthižed melentartuižed projektad.

Muloi mö pästim eloho ”Mamoin keitänd”-kirjan, a täl vodel – čoman kirjan, miččen nimi om ”Vepsän kondun starinad”, miččehe om keratud todesižid starinoid vepsläižiš hengiš da uskmusiš Piterin da Vologdan agjoiden vepsläižilpäi.

Nece om lujas čoma kirj (kuvid om tehnu pirdai Liza Fortočkina), mitte, kut edeline-ki, om pästtud nelläl kelel: vepsäks, venäks, suomeks da angliaks. Sikš sen abul voib ei vaiše tedištada tradicionaližiš vepsläižiden uskmusiš, no i opeta vepsän da suomen kelid.

Üks’ neniš neiččišpäi, Kristina kaikuččel homendesel ajeskeli Podporožjehe Pöudonlidnaspäi, kus hän eläb da radab lapsiden taidehškolas.

Meiden kursad jatkuiba kaks’ nedalid, i nece oli unohtamatoi aig meile kaikile.

Kacmata sihe, miše meil oli vaiše kümne päiväd, minä ehtin antta openikoile mugoižid temoid, kut verban tüvi, nimen tüvi; verboiden kändluz prezensas (pozitivižes da negativižes aspektas); substantividen da adjektividen äilugu; inessiv, illativ da elativ; imperativ; genitiv, akkuzativ da partitiv; personaližed, interrogativižed, demonstrativižed da negativižed pronominad; ühthižed da üksnäižed küzundad; kardinaližed da ordinaližed numeralid (niiden jügedan kändlusenke!); adessiv, allativ da ablativ; imperfekt.

Nadeimoi, miše lehtesen lugijoiden keskes löudase ristituid, kudambad el’gendaba nenid peitusekahid sanoid da tegeba niišpäi ühthevedon, miše minun openikad saiba kaikid tärktembid tedoid vepsän kelen grammatikaspäi da nügüd’ voiba jatkata opeta vepsän kel’t ičenaižešti. I se muga-ki om!

Tahtoin sanuda, miše minun openikoiden keskes oli seičeme čomad neidišt da tetab kodirandantedai P’otr Vasiljev. Üks’ neniš neiččišpäi, Kristina, kudamb lujas tartui melel vepsän kel’he, kaikuččel homendesel ajeskeli Podporožjehe Pöudonlidnaspäi, kus hän eläb da radab lapsiden taidehškolas. Hän openzihe hüvin, tarkas da nügüd’ voib opeta lapsidenke lühüdoid pajoižid vepsän-ki kelel.

Toine neižne, Polina, sügüz’kus zavodi opetas 11. klassas (i hän jo mahtab sanuda necidä vepsäks!) da neniden kursiden jäl’ghe tahtoiškanzi jatkata opeta vepsän kel’t universitetas. Toivotagam satusid hänele.

Vepsän kelen kursiden programmaha mülüi bohat kul’turpala.

Ičein openikoidenke ühtes minei tuli oza oleskelda erazvuiččiš melentartuižiš sijoiš da ühtneda erazvuiččihe azjtegoihe. Vepsän kelen kursiden programmaha mülüi bohat kul’turpala, i sikš mö oleskelim i Podporožjen kodirandan muzejas, i Ülä-Süvärin gidroelektrostancijas, i Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel, i Vil’hälan kul’turpertiš, i Vidlan Vepsän fol’klorkeskuses.

Vil’hälas da Vidlas sijaližed vepsän kelen tundijad Galina Vasiljevna Okuneva da Ol’ga Gennadjevna Spirkova vediba ekskursijad vepsän kelel, a minä sid’-žo kändin kaiked openikoiden täht venäkel’he. Nece oli melentartuine praktik minei ičelein-ki.

Da ližaks sanun völ, miše ühtel päivišpäi meil oli čoma videovastuz kaikid tetabamban vepsän kelen tundijanke Nina Grigorjevna Zaicevanke. Hän oli suriš ihastusiš nähta ristituid, kudambad hüväl melel opendaba vepsän kel’t, da openikad-ki oliba ihastusiš tundištadas da pagišta hänenke.

Lopuks tahtoin sanuda surid spasiboid vepsän kelen kursiden tegijoile – ”Vepsän kond”-sebran ühtnikoile Vladimir F’odorovič da Tatjana Ivanovna Jetojevoile, Ol’ga Vladimirovna da Vladislav Jurjevič Nümanoile – da, tetpas, kursile tulnuzile openikoile. Sur’ spasib teile, Kristina, Polina, L’ubov’, Jelena, L’ubov’, Alevtina, Jelizaveta da P’otr Aleksandrovič siš, miše tö openzit vepsän kel’t tarkas da hüväl melel! Minä nikonz en unohta niid räkid päivid elokus, miččid olen elänu teidenke.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль