Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”

Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”

Irina Zaitseva
20.05.2022
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetulla ei ole aparattie. Larisa Boičenkuo (keš.) auttau kakši spesialistie — Aleksandr Šmikov ta Svetlana Akritskaja. Kuva: Larisa Boičenkon VK-šivu
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetulla ei ole aparattie. Larisa Boičenkuo (keš.) auttau kakši spesialistie — Aleksandr Šmikov ta Svetlana Akritskaja. Kuva: Larisa Boičenkon VK-šivu

Venäjällä ihmisoikeušvaltuutetun instituutti ilmešty 25 vuotta takaperin. Karjalašša ihmisoikeušvaltuutettuo koškija laki ilmešty 15 vuotta takaperin. Karjalašša ihmisoikeušvaltuutettuo koškija laki ilmešty 15 vuotta takaperin. A ideja instituutin peruštamisešta šynty vielä aikasemmin — 25 vuotta takaperin.

— Šilloin Karjalah tuli valtijotiijollisen Strategija-keškukšen johtaja Aleksandr Sungurov ta oli vietetty enšimmäni seminari. Šiinä paistih instituutin tarpehellisuošta Karjalašša. Mie olin seminarin jarještäjänä ta ošallissuin šiih. Ka šilloin ei kaikin kannatettu šitä ehotušta. Instituutin peruštamisen idejašta šen toteuttamiseh kulu kymmenen vuotta, muistelou Larisa Dmitrijevna.

Larisa Boičenko aštu virkah 12. šyyškuuta 2019 — häneštä iänešti enämmistö deputattija ta šillosen lajin mukah hänet valitettih virkah. Ihmisoikeušvaltuutetun instituutti ei riipu valtijoelimistä tahi viranomaisista. Ka joka vuosi valtuutettu esittäy šeloššukšen omašta toiminnašta.

— Mie tahoin ruatua täššä virašša, vaikka še on tosi monimutkani ta joškuš kiittämätöin. Ennein milma ihmisoikeušvaltuutettuina oltih Valentin Šmikov ta Aleksandr Šarapov, turvallisuošta vaštuajien viraštojen etuštajat. Miehän etuššin kanšalaisjärještöjä, opaššin ta vietin šukupuolitutkimukšie. Toičči šukupuolitutkimukšie otetah vaštah krittisešti, šilloin kuin aihe on aina tärkie. Šentäh miula oli vaikiempi kuin entisilläni, koroštau Larisa Boičenko.

Larisa Dmitrijevna alko ruatua uuvvešša virašša ta näki, jotta ušein ihmiset ei tiijetä mistä šyyštä voipi kiäntyö valtuutetun puoleh. Šen takie oli peruššettu avonaini oikeušyliopisto, mih halukkahat voitais tulla, šanuo omua mieltä ta luvennoissa šuaha šelvyä tietuo lakiloista.

Larisa Boičenko koroštau, jotta valtuutettu puoluštau ihmisien oikeukšie, još ne oli rikottu valtijollisissa struktuuriloissa.

— Ihmis- tahi siviili- ta oikeuššuhtehet ei ole meijän ala. Enšin kanšalaisen on kiännyttävä poliisin tahi suutun puoleh. Još poliisi ei täyttän omie tehtävie, šilloin voipi tulla miun luokše. Još teilä on tovistajie asiepaperija, mie kiännyn prokuraturan puoleh. Ka ihmini voipi  luatie šitä iče, šelittäy valtuutettu.

Ihmis- tahi siviili- ta oikeuššuhtehet ei ole meijän ala. Enšin kanšalaisen on kiännyttävä poliisin tahi suutun puoleh. Još poliisi ei täyttän omie tehtävie, šilloin voipi tulla miun luokše.
Larisa Boičenko, Karjalan ihmisoikeušvaltuutettu

Vielä 15 vuotta takaperin siviilihenkilöt ei šuatu piäššä vankilah. Ka nykyjäh ihmisoikeušvaltuutettu šiännöllisešti käypi ojennušlaitokšissa ta tarkaštau vetomukšien täyttämistä. Joka vuosi kolmašoša vetomukšista tulou juuri vankiloissa olijilta henkilöiltä.

— Vuotena 2021 vankit valittih, jotta Segežan ojennušlaitokšen kaupašša perättömäšti kašvetah hinnat. Vankilan kauppah tavaroja tuuvvah Arhankelista, mi ei auta hintojen vähennyštä. Nykyjäh tätä proplemua ratkaissah federalisella tašolla, šanou Larisa Boičenko.

Vuuvven 2021 šulakuušša ta kešäkuušša Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun puoleh kiänty kakši vankie, kumpasilla kiellettih omien korttierien antamista. Karjalan ilmisoikeušvaltuutetun välihmänön anšijošta, molommilla elinkyšymyš oli šujuvašti ratkaistu.

— Meijän šuurena voittona oli še, konša vankilašša olijalla orvolla annettih kolmen huonehen korttieri Karhumäjen kaupunkissa. A toini vanki šai korkien teknologijan liäkärin avun Piiterissä. Enši vuorošša kiinitän huomijuo vankiloih, šentäh kun heilä ei ole mahollisutta tulla ičen, šanelou miun pakinakaveri.

Enši vuorošša kiinitän huomijuo vankiloih, šentäh kun heilä ei ole mahollisutta tulla ičen.
Larisa Boičenko, Karjalan ihmisoikeušvaltuutettu

Larisa Boičenko on pahoillah, jotta ušein hänellä ei ole aikua rikenempäh käyvä Karjalan piirilöissä. Šentäh oli peruššettu yhteiskunnallisien apulaisien instituutti. Joka piirissä valtuutetulla on apulaisie, kumpasie tunnetah ta kunnivoitetah paikalliset eläjät.

Lisäkši ihmisoikeušvaltuutetun avukši toimiu yhteiskunnallini eksperttineuvošto. Šiih kuuluu 15 asientuntijua eri aloilla, kumpaset annetah neuvoja valtuutetulla ta autetah häntä šeloššukšen kirjuttamisešša.

— Olen kiitollini niillä ihmisillä, kumpaset yhissetäh šitä ilmaista toimintua oman ruavon kera, koroštau Larisa Dmitrijevna.

Vuuvven 2021 aikana ihmisoikeušvaltuutettu kaikkieh šai 463 eri vetomušta. Niistä melkein 30% on ratkaistu positiivisešti. Šemmoista tunnušta pietäh korkiena. Esimerkiksi, valtuutetun avulla on uuvveštah pantu käyntih autobuššiliikenneh Petroskoin ta Nuožjärven välillä.

Karjalan tašavallan ihmisoikeušvaltuutetun jokavuotini šelloššuš yksityiskohtasešti kertou valtijoelimillä ta yhteiskunnalla Karjalan oikeušalan tilantehešta. Šiih voipi tutuštuo Karjalan tašavallan ihmisoikeušvaltuutetun saitilla.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua
Iivananpäivy (Kezä-Iivan) on suurembii kezäpruazniekkoi karjalazile. Vahnan aijan mugah se on 24. kezäkuudu da uvven — 7. heinykuudu.
Karjalan Sanomat
Vanhasta katukiveyksestä uusi nähtävyys
Aunuksessa vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä hiekasta, roskasta ja kurasta. Töiden aikana he ovat löytäneet vanhoja esineitä.
Karjalan Sanomat
Piirit edistävät liikuntakasvatusta
Liittovaltion hankkeen mukaan Kemin ja Mujejärven piireihin rakennetaan kaksi GTO-urheilukenttää. Niillä halukkaat voivat kuntoilla ja suorittaa GTO- liikuntakasvatusohjelman kokeet.
Karjalan Sanomat
EcoFest kaksipäiväiseksi urheilutapahtumaksi
Kansainvälinen urheilufestivaali EcoFest tarjosi useita aktiviteetteja urheilun harrastajille. Ohjelmassa oli uinti, SUP-lautailu, juoksu, sauvakävely, jooga ja pöytäjääkiekko.
Kipinä
Kusbo on parembi eliä?
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Kodima
Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Oma Mua
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Karjalan Sanomat
Petroskoin yliopisto: kiinasta uusi linja
Petroskoin valtionyliopisto avaa uuden opintolinjan. Opiskelijat oppivat kiinaa, englantia ja venäjää. Tänä vuonna linjalle pääsee 15 ihmistä.
Kipinä
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Karjalan Sanomat
Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль