Kut kaik zavodihe

Kut kaik zavodihe

Galina Baburova
01.12.2021
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Gijöm Žiberan kädes om uz’ uništuz – vepsläižen eposan kändmine. 16+ Kuva: Gijöm Žiberan arhivaspäi
Gijöm Žiberan kädes om uz’ uništuz – vepsläižen eposan kändmine. 16+ Kuva: Gijöm Žiberan arhivaspäi

Gijöm Žiberanke, francialaižen mehenke, kudamb openzi vepsän kel’t, mö jo tundištoitim lugijoid meiden lehtesen lehtpolil. Gijöman uništuz – tulda Karjalaha – tuli eloho vodel 2017. Sid’ tuli eloho toine-ki hänen uništuz – tundištoituz Nina Zaicevanke, vepsän kirjkelen mamanke. Kerdan hänel sündui taht käta vepsläšt eposad, mitte muga tuli mel’he Gijömale, ičeze-ki kodikel’he. Ken voiži meletada, no se-ki azj tegihe. Francialaine mez’ jo amu todišti – ken tozi tahtoib, se sab.

”Virantanaz”-vepsläižen eposan Nina Zaiceva kirjuti vodel 2012. Nügüd’ se om kätud jo nelläha – estin, suomen, venän da francian – kel’he. Gijöm Žiber navedib poemoid da eposoid, opetes suomen kel’t hän lugi ”Kalevalad”, sid’ tedišti ”Virantanaz”-eposas-ki.

– Norudes navedin lugeda amuižid eposoid, ozutesikš, Iliadad i Odissejad. Eposoiš hüvin nägub rahvahan kul’tur da kel’. Konz tedištin internetas, miše  Nina Zaiceva kirjuti vepsläižen eposan, se oli čoma čududeluz minun täht, toivotin ičelein, miše pidab lugeda se. ”Virantanaz” tuli minei mel’he. Kaik oli toine: oli sigä mechine, oliba voikud, oli puheg... se oli ani uz’ mir minun täht. Om mugažo midä-se völ, mi erigoitab ”Virantanaz”-eposad toižiš eposoišpäi.

– Oli-ik jüged käta vepsläšt eposad?

– ”Virantanaz”-eposas om erasid mugoižid frazeologizmoid i kuvitelusid, miččid om jüged käta. Kaiken aigan, konz minai oli küzundoid, Nina Zaiceva abuteli minei, andli sihe vastusid. ”Virantanaz”-eposas ritman vajehtuz om lujas tärged. Kut sanub iče Nina Zaiceva, se sirdäb süžetad i tegeb eposad erilaižeks. Minai oli taht kaita necidä erigoičust.

Francian kelel vepsläižen eposan nimi om ”Kondjan pajo”. Abuti Gijömale kändmiženke hänen sebranik, kirjutai, runoilii, francian, latinan i amuižgrekan keliden opendai Pjer Prezüme (Pierre Presumey). Pjer ühtes Gijömanke tuleskeli Karjalaha kaks’ kerdad, oli matkas vepsän-ki mal. Gijöm:

– Tegin ezmäižen kändmižen. Sen jäl’ghe, mö radoim ühtes Pjeranke, miše tehta tekst runoližeks, miše oliži ritman vajehtez kändmižes-ki. Pjer hüvin tedab, kut kirjutadas runoid. No nece azj oli jügedahk, sikš ku vepsän kel’ i francian kel’ oma ani toižed.

Pjer ližadab:

– Paksus pagištas, miše runoiden kändmine om kaikid jügedamb. Se ei ole ani tozi. Miše sinä voižid ”mujada” tektsad, sinei tariž pordoks unohtada ”lähtkes”, miše toine kel’ vastaiži sidä ilomelel. Möhemba pördatoi sihe tagaze. Kändmine om matk. Meiden matk oli čoma da ”hüvämaguine”, sikš ku Nina Zaiceval om südäimeline runo. Miše kaita tekstan ”väged”, valičim 7-,8-,10-tavuižid rivid, ližazi Pjer.

Gijöm sanub, miše ”Virantanhas” om ozutadud ristituiden sidod, äjan siš pagištas sebruden polhe. Ei muite hän iče-ki radoi kändmižes ičeze sebranke. Vepsän-ki kel’t Gijöm nimitab ičeze sebranikan. Hän sanub:

– Kändmižen aigan pagižim Pjeranke vepsläižiden polhe, johtutim ristituid, kudambid vastsim, johtutim vepsän mad… mö kändim tekstan surel tahtol südäimes.

Kirjan tiraž om 1000 ekzempl’arad. Kuvid kirjan täht tegi estilaine taidehpirdai Jüri Mildeberg. ”Kondjan pajo” nügüd’ voib ostta Parižas da kirjan painastajan internetlehtpolel. Pigai Francias pidetas kirjan prezentacijoid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi andua kierrätykseh kui statsionuarizih, mugagi siirdokohtih.
Oma Mua
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Tatjana Boiko.
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль