Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua

Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua

Natalja Antonova
06.07.2022
Iivananpäivy (Kezä-Iivan) on suurembii kezäpruazniekkoi karjalazile. Vahnan aijan mugah se on 24. kezäkuudu da uvven — 7. heinykuudu.
Lembikyly Salmin kyläh kezäl vuvvennu 2022. Kuva: Anni Mihailova
Lembikyly Salmin kyläh kezäl vuvvennu 2022. Kuva: Anni Mihailova

Kezä-Iivanua pohjazet karjalazet sanotah čomasti vie Lehti-Iivanakse. “Lehti-Iivanan ta Petrunpäivän (12.7) välillä on ruajun veriät kahallah”, sanotah Kiestinkis. Toven, Iivanan- da Pedrunpäivän väli karjalazile ennevahnas oli ylen kallis. Sidä sanotah Viändöikse.

Iivananpäiviä ennevahnas allettih pidiä jo illas. Pidi kai varustua jo illas da yödy vuottua. Syndyzet buito päivän aigah kačotah meih, a vastebo illoil da yölöil, hämäräl aijal hyö ruvetah auttamah da nägemättöminny ristikanzan tyveh tullah. Erähät suahah nähtägi da paista heijänke, bes’odua pidiä.

Kezä-Iivanan aigah on paras keskikezä. Päiväine seizou korgiel taivahal. Sanotah, päivy ku seizou, eigo häi jatku, eigo lyhene, sit on Päivy pezäs. Iivananpäiväs algajen se rubieu viändymäh, kiändymäh, kodvazen peräs päivät ruvetah jo lyhenemäh. Luondo sil aigua kukkiu tävvel väil. Kai heinäzet da kukkazat ollah hyvänandajat, muagine vägi niilöi on, net liečitäh. Viändöin aigah kerätäh kuivattavakse kukkazii, heinäzii, kävväh meččäh lehteh, kuvotah vastoi.

Kaste sežo ei ole prostoi. Sidä sanotah Jumalan viekse. Se parandau da lieččiy rungan. Jallan pohjii pidäy lieččie, kibielöi kohtazii voijella. Pedrunpäiväs ka se loppevuu. Sanotah, konzu kirikön kelluo Pedrunpiän ezmästy kerdua iškietäh, sit se kai liečindyvägi loppevuu.

Lehti-Iivan panou vastoi kudomah. Huomenes algajen da Pedrun päivässäh pidäy ehtie luadie vastat. Täh on seiččei päiviä aigua, sen jälles koivun lehtie kylvendöih näh sanotah jo pädemättömäkse. Lehti ruavastuu, kovenou, kylbijes se pakkuu, ei pyzy. Kyly vastattah, kui talo lehmättäh. Dai sanotah, ku enne Iivananpäiviä ei suannuh veičel puudu vaste koskie, eigo lehtie leikata, vai Iivananpäiväs algajen. Illas taloin pertilöih, sarualoih tuodih niput lehtie, net piettih yön hyväkse duuhukse. A vaigu Iivanan päiväs algajen sai jo leikata veičel oksat, sidä enne ruadua käzis ei pietty.

Viändöin aigah, sanotah, ei pidäs kabrastua pertilöi, pestä sobua, pidiä suurii kodiruadoloi. Kabrastua pertit pidäy ehtie enne suurdu pruazniekkua.

Viändöin aigah, sanotah, ei pidäs kabrastua pertilöi, pestä sobua, pidiä suurii kodiruadoloi. Kabrastua pertit pidäy ehtie enne suurdu pruazniekkua. Luonnon ižändäzet, duuhat kävelläh muadu myö, niilöinke pidäy olla hyväzilleh, ku hyö tuldas abuh joga kohtas. Niilöil kyzytäh hyviä siädy heinarreksegi. Sanotah, ku kezäsydämel pidäy ruadua talven varah. Heinargi ennevahnas allettih vai Pedrunpäiväs, aijombaite ei suannuh, buito heinät ei vie pätty.

Kui Vieristän keski, mugai Iivanan-da Pedrunpäivän väli on oigei lemmennostoaigu. Sil tytöl lembi nägyy silmis. Sen tytön lembi ei magua, sanotah sit neidizes, kudamua pietäh mieles brihat. Hänen lembi buito korgeile lendäy.

Viändöin aigah brihat ollah neidizien neron vallas. Kolme ižändiä – Kylyn, Vien da Mečän – ollah neidizien abuniekoinnu lemmennostanduhommis.

Kulleh nostettih lembie ennevahnas? Neidizet käydih Iivananpiän aijoi huondeksel ruispellole da huondeskastiel pestih silmät. Vie käydih illas mielespiettävän brihan ruispeldoh da kylbiettih sit alači kezoidu. Pellos ku järves pidi uidua. Pellon reunal pidäy jaksavuo, sovat heittiä sit da mennä peldoh ku järveh. Vai pidäy rungu puhtas olla, ennepäi pestäkseh viel.

Vie neidizet luajittih koivuvastu yheksäs koivupuus, kylbiettih sil lembikylys da sit laskiettih vedeh. Ku vastu ei uppone, a lähtöy vetty myöte, sit sygyzyl libo talvel miehel menet. Libo lykättih koivuvastu kylyn levon piäle.

Viändöin aigah brihat ollah neidizien neron vallas. Kolme ižändiä – Kylyn, Vien da Mečän – ollah neidizien abuniekoinnu lemmennostanduhommis.

Vie eräs. Neidine meni meččäh vezirenginke, jaksavui da ihan alasti seizatui kudžoimättähäh. Valavui sil viel, dai oman piängi kastoi. Toiči neidizenke lähti muamo. Häi vardoičči, ku niken ei nägis tytärdy alasti seizomas. Myös pestihes. Sit brihat ruvetah kaččomah neidizen puoleh kogo vuvven da kaikis bes’odois pläššimäh kučutah. Pidäy yökaste kerätä mihtahto mal’l’ah libo pulloh, tuvva kodih da peittiä se pullo. Sit konzu bes’odah šuorivuttih, pidi tippaine sidä kastettu panna vezituazah da huuhtaldua sil viel silmät. Čomakse kerras buito tulet. Mal’l’astu piettih obrazoin tagan.

Yökastieh kastettih käzipaikku. Se nostettih rippumah ylen korgiel puul da piettih sie Pedrunpäivässäh. Anna se neidizen lembi korgiel kuuluu. Sit tuodih kodih da pyhkivyttih sil käzipaikal kogo vuvven, konzu neidine bes’odah šuorivui.

Neidizel pidäy panna peittoh oman mielespiettävän ruispeldoh käzipaikku, muilaine da hobjaine kolikko. Nämmä kolme vehkehty pidäy pidiä sie peitos Pedrunpäivässäh. Sit Pedrunpiän ottua iäres da tuvvan kodih. Muilazel pidäy pestäkseh, käzipaikal pyhkivyökseh, a hobjaine kolikko keräl ottua kormanih konzu bes’odah lähtet.

Tytöt käydih meččäh eččimäh kukkijua štanajalgua. Ken sen nägi, buito tulou ylen ozakkahakse da lemmekkähäkse. Yhtelläh se andahes yleh harvah. Vähä ken voi löyhkie sil, ku nägi konzutahto kukkijua štanajalgua. Libo ken nägi, ei löyhketä sil, tavoitetah pyzyö vaikkaine. Luajittih nenga. Neidizet puaroin lähtiettih korbimeččäh myöhä illal, enne kahtutostu. Yksitellen ruohti lähtie vähä ken, sedäh ku se oli ylen varattavu dielo, ylen sruasti!

Lembikylyn vastu pädöy miehettömile neiččyzile. Sih pidäy kerätä da kuduo yhteh yheksän puun lehtie da kukkua. Kylbiendän jälles lykätäh lylyn levol libo poltetah Pedrunyön.

Kukkijua štanajalgua ylen äijäl vardoittih mečänižändäizet, ku ristikanzan silmy ei nägis sidä. Hyö kaikkeh karvah opittih pöllättiä neidizii, ku hyö ei tuldas syväh meččäh da ei lähestyttäs štanajalgua. Mečänižändäzet annettih iändy, viheldettih, kolaitettih puudu, katkattih oksii – kaikkeh luaduh opittih pöllätellä neidizii. Pidi oppie olla pöllästymättä, rohkiesti astuo ielleh. Ken pöllästyy, talven aigah vojii läživyö libo lembi sille puolenou. Ei suannuh azettuakseh, eigo kiändiä piädy, eigo lähtie juoksemah kodih päi. Sendäh eččimäh kukkijua štanajalgua käydih kaikis rohkiembat tytöt.

Konzu tytöt nähtih štanajallan lehtet, pidi azettua, piirdiä omas ičes ymbäri, mual, kruugu da seizattuo sih kruugah. Sit buite heidy niken ei koske, eigo mečänižändät piästä kruugan sydämeh. Štanajalgu buito kukkiu ylen rutol, yhtes-kahtes minuutas. Enne kahtutostu kukan bučurkaine rubieu silmizin kazvamah suurekse, a rovno kahtentostu aigah se puhkieu suureh ylen čomah kukkah. Koskie sidä ei sua, vai kaččuo. Ken ottau käzih, se läživyy libo sit kuolougi. Konzu štanajalgu kukkiu, mečänižändät pietäh bauhuu, no ei sua kiändyö heidy kaččomah, ei sua polgie kruugan ulgopuolel.

Sanellah, gu puaksuh brihat peitoči tyttölöis lähtiettih heile peräh meččäh. Vot sit hyö pölläteltihgi neidizii: ken puudu kolaitti, ken möläitti, ken hukan luaduh iändy andoi – ken midä vai maltoi. A tytöt duumaittih, ku net mečänižändäizet ollah, vastustetah heile dorogua. Vot mostu kummua!

Vie kulleh lembie nostetih. Pidi virittiä tuli mägyričäl, libo tiešuaral da hyppie tules piäliči. Pidi sanuo sanat: “Pyhä Iivan, pyhä Viändöi syöttäi, kui tämä savu nouzou yläh, mugai minun lembi yläh noskah!”

Neidizet luajittih ičel venkat. Mendih yhtes kylyh da kylbiettih toine tostu niilöin venkoil. Sit lähtiettih joven randazel laskiemah venkazii. Kenen venkaine upponou vedeh, se tänävuon miehel vie ei puutu, a kenen lähtöy uidamah, se puuttuu. Uskottih, ku venku upponou, sit kuolet tulien talven. A ku venku azettuu randah vien piäl, sit yksinäine sinä talven olet, ilmai brihua.

Viändöin aigah yölöil kerättih oravanheiniä, kuivattih net. Konzu mendih bes’odal, pandih net kengien libo tuflien pohjal stel’koin tilah. Lembi nouzi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi andua kierrätykseh kui statsionuarizih, mugagi siirdokohtih.
Oma Mua
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Tatjana Boiko.
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль