Koštamukšen luontohelmi: kotišeuvun tarinat tultih lähemmiksi

Koštamukšen luontohelmi: kotišeuvun tarinat tultih lähemmiksi

Aleksandra Lesonen
04.04.2022
Kevätkuušša Koštamukšen luontohelmi -klubin issunnošša piettih luvento paikannimilöistä. Šen valmisti kotišeutututkija Valentina Patsukevič.
Valentina Patsukevič kerto Kontokki- ta Kiitehenjärven alovehen paikannimien istorijašta. Kuva: Aleksandra Lesonen
Valentina Patsukevič kerto Kontokki- ta Kiitehenjärven alovehen paikannimien istorijašta. Kuva: Aleksandra Lesonen

Koštamukšen eläjie oikein kiinnoštau nykysen kaupunkipiirin alovehella ennein olijan runonlaulajien muan istorija ta paikallisien ihmisien kohtalo.

Kevätkuušša Koštamukšen luonnonšuojelualovehen tiloissa toimijan Koštamukšen luontohelmi -ekologisen ta kotišeuvun klubin issunnošša piettih luvento paikannimilöistä. Šen valmisti kotišeutututkija, Viena-šeuran jäšen, luonnonšuojelualovehen ruataja Valentina Patsukevič. 

Valentina Nikolajevna kerto Kontokki- ta Kiitehenjärven alovehen paikannimien istorijašta. Tämä tapuamini hyvin täyventi runonlaulajien kylien oppahien opaššuškurššien ohjelmua Arhippa Perttusen šiätijön toteuttaman Myö karjalaiset -projektin rajoissa. 

On olomašša tietoja, jotta muinaisaikoina nykysen Koštamukšen kaupunkipiirin alovehella elettih saamelaiset heimot. Saamelaiset šiirryttih elämäh toisilla paikoilla pohjoisšuuntah šen jälkeh, kun näillä mailla tultih karjalaiset ta ruvettih kehittämäh muanviljelyštä. Šentäh monien paikkojen nimillä on saamelaini alkuperä. Esimerkiksi, entisen Kontokki-kylän nimi merkiččöy “porojen paimenpaikkua”. 

Entisen kylän ta nykysen Koštamukšen kaupunkin nimen alkuperällä on kolme varianttie. 

– Luotettavin variantti kertou, jotta paikannimi yhistäy kakši šanua: košto ta mušta. Legendan mukah konša lienöy kylä hyökättih ruoččilaiset ta hävitettih še. Kaikki tapahtu šykyšyllä, konša kylän miehet oltih kalalla ta ei voitu miteinkänä šuojella kylyä. Myöhemmin hyö piätettih koštua, šuatih ruoččilaiset kiini ta rankaissettih heijät. Šentäh paikka šaiki šemmosen šynkän nimen, kerto Valentina Patsukevič.

Toisen variantin mukah nimen alkuperäššä on košteuš-šana šentäh kun ympärillä on äijän šoita ta vesistöjä. Ta kolmaš versijo johtuu košto-šanah, šentäh kun karjalaiset neiččyöt piettih niitä piällä.

Entisen kylän ta nykysen Koštamukšen kaupunkin nimen alkuperällä on kolme varianttie. Luotettavin niistä kertou, jotta paikannimi yhistäy kakši šanua: košto ta mušta.
Valentina Patsukevič, Koštamukšen luonnonšuojelualovehen ruataja

XX vuosišuan keškeh šuaten monta karjalaista kylyä oli raja-alovehella Kiitehenjärven rannalla. Valentina Patsukevič kerto, jotta järven nimi tuli kiitollini- tahi kiteinen (kristallini) -šanašta. Tämän järven rannoilla oltih hyvät ta kaunehet muat. Mimmosie kylie šielä oli ennein?

Esimerkiksi, šielä oli Tulliniemi-paikka. Moušot, šielä konšanih oli pieni tullipisteh. Järven kaunehilla rannoilla oli Nykyttilä-kylä. Šielä Elias Lönnrot enšimmäistä kertua kuuli ta kirjutti Saavva Trohkimaiselta runoja tulijua Kalevala-eepossua varoin. Nykyttiläššä on šeiččemenluokkani koulu ta časoun’a. 

Niise oltih Hukkašalmi- ta pieni Nakrislakšii -kylät. Nakrislakši on tunnettu šillä, jotta šielä eli starinankertoja Outi Nykkänen tahi kuin häntä kučuttih Juplan Outi. Kylän nimi varmašti ilmešty hyvien nakrisšatojen tähen.

Kartalla myö niämmä ni Šappovuara-kylän. Pieni kylä oli tunnettu Huotarisen šuvun jäšenien anšijošta. Šanottih, jotta hyö kekšittih pistelijäisie šanantoja oman kylän ta nuapurikylien eläjistä. 

– Pieneššä Lyttä-kyläššä eli nellä veikkuo Omenaisen šuvušta. Hyö oltih tunnettuja runojen tietäjie. Omie tietoja hyö šuatih tiätältä – Homa-runonlaulajalta. Tutkija Castrén viisi päivyä pakautteli Homa-tietäjyä. Šiinä ajašša hiän kirjutti 40 loihtuo ta monta tietolukuo, a runoja Homalta tallenti Berner, šaneli Valentina Nikolajevna.

Nakrislakši on tunnettu šillä, jotta šielä eli starinankertoja Outi Nykkänen tahi kuin häntä kučuttih Juplan Outi.
Valentina Patsukevič, Koštamukšen luonnonšuojelualovehen ruataja

Šen lisäkši kotišeutututkija kerto vielä monešta paikašta, a tapuamisen ošanottajat kerrottih omista kotipaikoista. Nyt monien entisien kylien paikoilla kašvau meččä ta vain ihmiset, kumpaset tiijetäh, jotta tiälä oli kylä voijah kertuo šiitä. Eryähissä paikoissa on šäilyn kiukuan pohja, a toisissa näkyy kalmismuan hautojen kukkuloja. Onnakko šuurin oša entisen elämän jälkilöistä on šulautun luontoh. A konša lienöy niissä paikoissa kiehu elämä. 

Valentina Patsukevičin luvento oli valmissettu kirjoista ta artikkeliloista kerättyjen materialien avulla šekä materialin pohjalla, kummaista Valentina Nikolajevna tallenti Kontokki- ta Kiitehenjärven rannoilla eläjiltä karjalaisilta. 




ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Oma Mua
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль