Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses

Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses

Jelena Ruppijeva
20.07.2022
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Čomat kaksikielizet kartat on piirustannuh nuori petroskoilaine taidoilii Alina Krištof. Kuva: Irina Pogrebovskaja
Čomat kaksikielizet kartat on piirustannuh nuori petroskoilaine taidoilii Alina Krištof. Kuva: Irina Pogrebovskaja

Veškelykses ruadajan Oma tulehmo -yhteiskunnallizen yhtistyksen Järven randu -projektu on todevutettu. Sen tulokset ollah jo nägyvis. Kyläh on azetettu kaksikielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.

Mieldy kiinitetäh ihan Veškelyksen keskuččah, Pajon mäele azetetut kartat. Tädä Pajon mägie veškel’čät ollah kunnostettu vie vuvven 2018 aigah Ven’an piämiehen abudengoin fondan kannatetun projektan aigua.

Silloi kazvoitunnuh Pajon mäen kohtu oli kogonah puhtastettu, sih oli azetettu puuhizet lava da laučat. Tänävuon Järven randu -projektan hyvyös Pajon mäele sai luadie kaksi kartua kahtel kielel: ven’akse da karjalakse.

Enzimäzes kartas suau tiijustua Veškelyksen kyläkunnas. Sih on merkitty kai kyläkunnan kylät vuvven 1873 tiedoloin mugah da saneltu kyläkunnan histouries.

— Meile kylien nimien sellitändäs da kirjutandas ylen äijäl avvutettih paikannimistön tutkijat Irma Mullonen da Anastasija Afanasjeva, sanelou Oma tulehmo -yhtistyksen piälikkö Irina Pogrebovskaja.

— Saimmo tiediä, ku vuvvennu 1873 Veškelyksen kyläkundah kuului 44 kyliä, tänäpäi niilöis on jiännyh vaiku viizi. Kartah olemmo kirjutannuh kai nimet karjalakse da ven’akse. Rahvas nygöi kačotah da diivitähes, erähii kylii ni musteta ei, ku on oldu olemas, sanelou Pogrebovskaja.

Saimmo tiediä, ku vuvvennu 1873 Veškelyksen kyläkundah kuului 44 kyliä, tänäpäi niilöis on jiännyh vaiku viizi. Kartah olemmo kirjutannuh kai nimet karjalakse da ven’akse.
Irina Pogrebovskaja, Oma tulehmo -yhtistyksen piälikkö

Toine kartu on omistettu Veškelyksen kyläle iččenäh. Sit on tieduo kylän histouries da vahnois mustomerkilöis, kylän mečästyskondulois, kudualois meččuijah kondieloi da hirvilöi, jänölöi da oravii. Täh kartah on merkitty Veškelyksen yheksä vahnua huutoruagi. Nämmien huutoroin puuhizet viittehet on azetettu kylähgi.

Järven randu -projektan aigua veškel’čät ollah luajittu uuliččoin nimilaudazetgi ven’an da karjalan kielel. Niidy on azuttu kaikile kodiloile, kudualois on eläjiä eloipaikan kirjoihpanendan mugah, kaikkiedah 103.

Tuliel aigua veškel’čät huavatah luadie vie 30–40 uuliččoin nimilaudastu kezämökkiläzile, kudamis ei olluh tieduo eloipaikan kirjoihpanendas. Ga se rodieu tulien projektan hantuzis ruattavu ruado.

Juohatammo, ku tämä Järven randu -projektu sai kannatustu Karjalan piämiehen abudengoin fondaspäi da sen piälimäzii ruadoloi oli karjalazen kul’tuuran da karjalan kielen kehittämine.

Projektas oli kaksi ruadoalua. Enzimäzeh kuului karjalan kielen kursiloin pidämine, toizeh – karjalan kielen nägyvembäh tuondu.


Veškelyksen kyläh kuuluu yheksä huutorua libo hieruu. Jogahizeh on pandu viiteh karjalan kielel. Kuva: Irina Pogrebovskaja


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль