Kalevalan piirin Haikolan kylän historiasta kertovaa matkailureittiä täydennetään. Sille asennetaan laitteet, joiden avulla kylän vieraat voivat tutustua paikalliseen kansanrunouteen.
— Jokaisessa kylässä on omia kielierikoisuuksiaan ja murresanojaan. Hankkeemme avulla Haikolassa kävijät saavat tietää, miltä karjalan kieli kuulosti aiemmin nimenomaan meidän kylässämme, Haikolan etnokulttuurikeskuksen johtaja, Karjalan kansankirjailijan Ortjo Stepanovin poika Miihkali Stepanov kertoo.
Stepanov on projektin koordinaattori. Hänen mukaansa Haikolassa on rikas kansanrunousperinne.
— Haikola on runokylä ja kansanrunoutta siinä kerättiin lähes jokaisesta talosta, Stepanov korostaa.
Suunnitelmien mukaan Haikolassa kävijät saavat mahdollisuuden tutustua folkloreen kuuntelemalla äänitteitä. Reitillä kuulee lauluja, satuja, loitsuja ja muita runoja. Aineistoa hanketta varten otetaan Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, historian ja kirjallisuuden äänitearkistosta.
— Noin kymmenen vuotta sitten olemme tehneet yhteistyötä äänitearkiston työntekijöiden kanssa. Osa tarvittavaa aineistoa meillä on. Teemme lisää työtä äänitearkistossa, Stepanov sanoo.
Digihankkeessa käytetään myös aineistoa Miihkali Stepanovin perhearkistosta.
— Meillä on esimerkiksi äänitteet, joissa isoäitini kertoo kyläelämästä, Stepanov kertoo.
Haikolassa kävijöillä on mahdollisuus syventyä Vienan Karjalan kansanrunouden maailmaan myös katsomalla videoita.
— Reitille asennetaan kaksi multimediakioskia. Toinen sijaitsee Ortjo Stepanovin kotimuseossa. Laitteesta löytyy videoita, joissa Ortjo lausuu teoksiaan, Stepanov sanoo.
Toinen multimediakioski sijaitsee ulkona.
— Kävijät valitsevat itse, minkä videon he haluavat katsoa ja mitä äänitettä haluavat kuunnella.
Kyseessä olevat videot ja äänitteet ovat karjalankieliset, mutta teosten sisältö tulee selväksi kaikille Haikolan vieraille riippumatta siitä, osaavatko he vienankarjalaa vai eivät.
— Sekä videoissa, että äänitteissä on venäjännös. Videoihin lisätään venäjänkielinen tekstitys. Äänitteet koostuvat kahdesta osasta: ensimmäinen on karjalankielinen ja toinen on saman teoksen venäjännös, Stepanov kertoo.
Hankkeella on myös kasvatuksellinen merkitys.
— Tämän hankkeen puitteissa julkaisemme esitteitä, joista löytyy karjalan kielen tärkeimpiä sanoja ja perusfraaseja. Opastukselle lähtevät voivat ottaa mukaan tämän esitteen, oppia sanoja ja jopa käyttää niitä keskustelussa paikallisten asukkaiden kanssa, Stepanov sanoo.
Miihkali Stepanov on varma, että kaikki uutuudet kiinnostavat Haikolan vieraita.
— Omasta kokemuksestani voin sanoa, että Haikolassa kävijät haluavat kuunnella karjalan kieltä. Minä osaan karjalaa ja voin puhua, mutta on olemassa tilanteita, kun kyläämme saapuu samanaikaisesti muutama turistiryhmä. Äänilaitteiden avulla karjalaan kieleen voivat tutustua kaikki halukkaat, Miihkali Stepanov sanoo.
Haikolan historiasta kertova matkailureitti on perustettu vuosina 2020—2021 Venäjän presidentin rahaston tuella. Reitillä on opasteita, joissa on QR-koodeja. Ne vievät matkailijan nettisivulle, josta aukeaa laajempi tarina paikan historiasta. Käyttöön on otettu myös audio-oppaita. Hankkeeseen myönnettiin yli miljoona ruplaa.
— Reitti houkuttelee useimmiten vieraita Kalevalan ja Kemin piireistä. Tänä vuonna Hakolassa kävi noin 900 ihmistä. Meille tämä on hyvä tulos, Stepanov huomauttaa.
Multimediakioskien asentamisen projekti on vasta alussa, mutta Haikolan kylän isäntä Miihkali Stepanov on jo keksinyt muutaman uuden hankeidean Kalevalan piirin hyväksi.
— Kalevalan piirissä oli 11 runokylää, jotka katosivat 1900-luvulla. Haluamme asentaa entisten kylien alueille infotauluja, jotka kertovat näiden runokylien historista, Stepanov sanoo.
Stepanov lähetti projektin Venäjän presidentin rahaston hankekilpailuun.
— Hankkeemme osallistui presidentin rahaston muutamaan hankekilpailuun, mutta ei päässyt voittajien joukkoon. Korjasin hankkeen kilpailuvaatimuksien mukaan ja lähetin sen jatkuvaan hankekilpailuun. Odotan tuloksia, Stepanov kertoo.
Haikolan historiasta kertova reitti uudistetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella. Hanke voitti tänä vuonna rahaston hankekilpailun. Ortjo Stepanovin säätiö saa hankkeen toteuttamiseen lähes kaksi miljoonaa ruplaa.
Tänä vuonna ei-kaupallisten aloitteiden toteuttamiseen on myönnetty yhteensä 100 miljoonaa ruplaa.
— Viime vuonna hankkeiden toteuttamiseen myönnettiin 80 miljoonaa ruplaa. Tänä vuonna rahaston budjetti on kasvanut. Avustusten yhteissumma on 100 miljoonaa ruplaa, joista 50 miljoonaa ruplaa myönnettiin tasavallan budjetista ja loput Venäjän presidentin rahastosta, Karjalan päämiehen rahaston toimitusjohtaja Jekaterina Isakova kertoi Oma Medialle.
Vuoden 2022 hankekilpailuun saatiin kaikkiaan 142 hakemusta.
Hankkeet koskevat muun muassa kulttuurin, urheilun, sosiaalialan kehitystä, terveellisten elämäntapojen edistämistä ja lasten ja nuorten julkisten yhdistysten tukemista.