Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa

Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa

Margarita Pehkonen
30.11.2022
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Haikolan historiasta kertova matkailureitti on perustettu vuosina 2020—2021 Venäjän presidentin rahaston tuella. Kuva: Haikolan kylän VKontakte-sivu
Haikolan historiasta kertova matkailureitti on perustettu vuosina 2020—2021 Venäjän presidentin rahaston tuella. Kuva: Haikolan kylän VKontakte-sivu

Kalevalan piirin Haikolan kylän historiasta kertovaa matkailureittiä täydennetään. Sille asennetaan laitteet, joiden avulla kylän vieraat voivat tutustua paikalliseen kansanrunouteen.

— Jokaisessa kylässä on omia kielierikoisuuksiaan ja murresanojaan. Hankkeemme avulla Haikolassa kävijät saavat tietää, miltä karjalan kieli kuulosti aiemmin nimenomaan meidän kylässämme, Haikolan etnokulttuurikeskuksen johtaja, Karjalan kansankirjailijan Ortjo Stepanovin poika Miihkali Stepanov kertoo.

Stepanov on projektin koordinaattori. Hänen mukaansa Haikolassa on rikas kansanrunousperinne.

— Haikola on runokylä ja kansanrunoutta siinä kerättiin lähes jokaisesta talosta, Stepanov korostaa.

Haikola on runokylä, ja kansanrunoutta siinä kerättiin lähes jokaisesta talosta.
Miihkali Stepanov, projektipäällikkö

Suunnitelmien mukaan Haikolassa kävijät saavat mahdollisuuden tutustua folkloreen kuuntelemalla äänitteitä. Reitillä kuulee lauluja, satuja, loitsuja ja muita runoja. Aineistoa hanketta varten otetaan Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, historian ja kirjallisuuden äänitearkistosta.

— Noin kymmenen vuotta sitten olemme tehneet yhteistyötä äänitearkiston työntekijöiden kanssa. Osa tarvittavaa aineistoa meillä on. Teemme lisää työtä äänitearkistossa, Stepanov sanoo.

Digihankkeessa käytetään myös aineistoa Miihkali Stepanovin perhearkistosta.

— Meillä on esimerkiksi äänitteet, joissa isoäitini kertoo kyläelämästä, Stepanov kertoo.

Haikolassa kävijöillä on mahdollisuus syventyä Vienan Karjalan kansanrunouden maailmaan myös katsomalla videoita.

— Reitille asennetaan kaksi multimediakioskia. Toinen sijaitsee Ortjo Stepanovin kotimuseossa. Laitteesta löytyy videoita, joissa Ortjo lausuu teoksiaan, Stepanov sanoo.

Toinen multimediakioski sijaitsee ulkona.

— Kävijät valitsevat itse, minkä videon he haluavat katsoa ja mitä äänitettä haluavat kuunnella.

Reitille asennetaan kaksi multimediakioskia. Toinen sijaitsee Ortjo Stepanovin kotimuseossa. Laitteesta löytyy videoita, joissa Ortjo lausuu teoksiaan.
Miihkali Stepanov, projektipäällikkö

Kyseessä olevat videot ja äänitteet ovat karjalankieliset, mutta teosten sisältö tulee selväksi kaikille Haikolan vieraille riippumatta siitä, osaavatko he vienankarjalaa vai eivät.

— Sekä videoissa, että äänitteissä on venäjännös. Videoihin lisätään venäjänkielinen tekstitys. Äänitteet koostuvat kahdesta osasta: ensimmäinen on karjalankielinen ja toinen on saman teoksen venäjännös, Stepanov kertoo.

Hankkeella on myös kasvatuksellinen merkitys.

— Tämän hankkeen puitteissa julkaisemme esitteitä, joista löytyy karjalan kielen tärkeimpiä sanoja ja perusfraaseja. Opastukselle lähtevät voivat ottaa mukaan tämän esitteen, oppia sanoja ja jopa käyttää niitä keskustelussa paikallisten asukkaiden kanssa, Stepanov sanoo.

Miihkali Stepanov on varma, että kaikki uutuudet kiinnostavat Haikolan vieraita.

— Omasta kokemuksestani voin sanoa, että Haikolassa kävijät haluavat kuunnella karjalan kieltä. Minä osaan karjalaa ja voin puhua, mutta on olemassa tilanteita, kun kyläämme saapuu samanaikaisesti muutama turistiryhmä. Äänilaitteiden avulla karjalaan kieleen voivat tutustua kaikki halukkaat, Miihkali Stepanov sanoo.

Reitti houkuttelee useimmiten vieraita Kalevalan ja Kemin piireistä. Tänä vuonna Hakolassa kävi noin 900 ihmistä. Meille tämä on hyvä tulos
Miihkali Stepanov, projektipäällikkö

Haikolan historiasta kertova matkailureitti on perustettu vuosina 2020—2021 Venäjän presidentin rahaston tuella. Reitillä on opasteita, joissa on QR-koodeja. Ne vievät matkailijan nettisivulle, josta aukeaa laajempi tarina paikan historiasta. Käyttöön on otettu myös audio-oppaita. Hankkeeseen myönnettiin yli miljoona ruplaa.

— Reitti houkuttelee useimmiten vieraita Kalevalan ja Kemin piireistä. Tänä vuonna Hakolassa kävi noin 900 ihmistä. Meille tämä on hyvä tulos, Stepanov huomauttaa.

Multimediakioskien asentamisen projekti on vasta alussa, mutta Haikolan kylän isäntä Miihkali Stepanov on jo keksinyt muutaman uuden hankeidean Kalevalan piirin hyväksi.

— Kalevalan piirissä oli 11 runokylää, jotka katosivat 1900-luvulla. Haluamme asentaa entisten kylien alueille infotauluja, jotka kertovat näiden runokylien historista, Stepanov sanoo.

Stepanov lähetti projektin Venäjän presidentin rahaston hankekilpailuun.

— Hankkeemme osallistui presidentin rahaston muutamaan hankekilpailuun, mutta ei päässyt voittajien joukkoon. Korjasin hankkeen kilpailuvaatimuksien mukaan ja lähetin sen jatkuvaan hankekilpailuun. Odotan tuloksia, Stepanov kertoo.

Karjalan päämiehen hankekilpailu: 65 hanketta voitti apurahaa

Haikolan historiasta kertova reitti uudistetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella. Hanke voitti tänä vuonna rahaston hankekilpailun. Ortjo Stepanovin säätiö saa hankkeen toteuttamiseen lähes kaksi miljoonaa ruplaa.

Tänä vuonna ei-kaupallisten aloitteiden toteuttamiseen on myönnetty yhteensä 100 miljoonaa ruplaa.

— Viime vuonna hankkeiden toteuttamiseen myönnettiin 80 miljoonaa ruplaa. Tänä vuonna rahaston budjetti on kasvanut. Avustusten yhteissumma on 100 miljoonaa ruplaa, joista 50 miljoonaa ruplaa myönnettiin tasavallan budjetista ja loput Venäjän presidentin rahastosta, Karjalan päämiehen rahaston toimitusjohtaja Jekaterina Isakova kertoi Oma Medialle.

Vuoden 2022 hankekilpailuun saatiin kaikkiaan 142 hakemusta.

Hankkeet koskevat muun muassa kulttuurin, urheilun, sosiaalialan kehitystä, terveellisten elämäntapojen edistämistä ja lasten ja nuorten julkisten yhdistysten tukemista.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль