Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Natalja Antonova
25.05.2022
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
 Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru
Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru

Lövvä nurmikol puhtas vessel lätäkköine hormua. Älä eči sidä tielöin rinnal, mene loitombakse mašinois da rahvahan eländykohtis. Hormu suvaiččou valgien – eči sidä avvonazil paikoil, mečänreunoil, kasardettulois da poltettulois kohtis.

Hormua kerätäh libo enne halvastandua libo halvastandan aigah, ei myöhembi. Kezäkuun loppu, kai heinykuu da elokuun algu – ehti sil aijal. Älä vuota kuni horman kukat mennäh siemenikse, silloi heinäs ei rodei jo nimidä tervehellisty.

Mene keriämäh hormua kuival siäl. Huondeksel, konzu kaste kuivuau, libo illal, konzu jo ei ole ägei. 

Algua kiškuo hormulehtet korrespäi, vai ei ihan allaspäi, a korren nenga keskipuoles. Ota lehtet suottozelleh, älä vai riko kortu. Kuivattavakse hyvin pätäh kukatgi, sit čuaju rodieu magiembi. Kačo hyvin, ku lehtet ei oldas tačmoilleh da kukis ei olis böbökkiä. Älä vai kiirehtä omas ruavos! Lad’d’ua lehtyöt da kukkazet viršakkozeh libo pussih – midä keräl toit.

Ota dovariššu keräl, sit ruado menöy vesselästi da ruttozeh!


Kodih tuovut hormat pidäy vähäzel ahavoija puolen yömbäristön aijan. Jätä pimiettäväh kohtah, älä jätä päivypastol. Kata puhtahal kangahal. Pädevy temperatuuru ahoivoindah nähte on +20 … +24 gruadussii. Lienne keräit hormat ildupäiväl, sit jätä yökse. Muate vierendiä vaste lekahuta, šelo hormat, eroittele toine toizes. 

Varustu huomenizeh päiväh, viere huogavumah. Unis näit muheiloittajat horman kukkazet. Hyöhäi nähtih kulleh čopakosti sinä keräit heidy čuajukse.

Huondeksel havaču aijombaite da ruadoh! Ota näyhtine ahavoittuu hormua da vierettele sidä kämmenien välis. Heinis lähtöy mehu da se mustenou. Kämmenih jiäbi pilline rouno, moine muzavu, pitkähkö da hoikkaine. Muga pillizikse vierettele kai hormat. 

Sinä voit työndiä hormat lihanpilkoimelličäsgi läbi, karjembas raudusieglas läbi. Sit ruado menöy teriämbäh. Yhtelläh en nevvos sidä pruamuzlua mindäh sendäh hormas hävitäh äijät tervehellizet ainehet. Heinät ei suvaija raudua – musta se. Hormu suvaiččou ristikanzan kätty. 

Lad’d’ua kai hormat kattilah, pane liče da jätä hormat muigenemah. Se on fermentatsii. Ottele liče da n’uustalda hormat. Konzu net ruvetah tulemah nenäh vihandujuablokal – fermentatsii meni hyvin. Roih! Tavan mugah täh menöy kaksi-kolme päiviä. Ole tarku, älä hätkestytä muigenendua, ku hormat ei hapattas da homehtuttas.

Fermentiiruitut hormat nygöi pidäy veičel leikailla hienombazikse ku saluattua. Ylen hienokse ei maksa, net kuivates vie ližäkse pienetäh. Voit kuivata sähköpäčis. Lad’d’ua leikatut proutivol da jätä vienozel lämmäl. Jätä elektropäčis ragoine, ku märrät hormispäi lähtiettäs. Šeloile hormii, anna net kuivetah törhölleh. Käzi kuulou, konzu hormat roitah hyvin kuivat.

Kai! Ruado ruattu! Pane hormat kangas- libo bumuaguhuavozeh da kabrasta kuivah pimieh kohtah. Hormučuaju pädöy juodavakse kui kezäl, mugai talvel – ymbäri vuvven. Kuču gostih dovariššua, kudai autoi kezäl. Vessel on yhtes ruadua dai huogavuo.

Ota kaksi n’appistu kuivattuu hormua da pane net kupin pohjal. Vala puoli kuppii keitettyy vetty, kata se.  Viijen minuutan peräs täytä kuppi, tuaste kata da anna čuajul seizattuokseh. Laske se žiitas läbi. Hormučuaju on valmis. Juo sidä sidä iz’umanke libo kuivatun juablokanke, libo hozi minke puunandiminke. 

Magiedu da tervehellisty juondua Sunulles da Sinun omil toivottau hormučuajun suvaiččii Natalja Antonova Vieljärvelpäi



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua
Iivananpäivy (Kezä-Iivan) on suurembii kezäpruazniekkoi karjalazile. Vahnan aijan mugah se on 24. kezäkuudu da uvven — 7. heinykuudu.
Karjalan Sanomat
Vanhasta katukiveyksestä uusi nähtävyys
Aunuksessa vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä hiekasta, roskasta ja kurasta. Töiden aikana he ovat löytäneet vanhoja esineitä.
Karjalan Sanomat
Piirit edistävät liikuntakasvatusta
Liittovaltion hankkeen mukaan Kemin ja Mujejärven piireihin rakennetaan kaksi GTO-urheilukenttää. Niillä halukkaat voivat kuntoilla ja suorittaa GTO- liikuntakasvatusohjelman kokeet.
Karjalan Sanomat
EcoFest kaksipäiväiseksi urheilutapahtumaksi
Kansainvälinen urheilufestivaali EcoFest tarjosi useita aktiviteetteja urheilun harrastajille. Ohjelmassa oli uinti, SUP-lautailu, juoksu, sauvakävely, jooga ja pöytäjääkiekko.
Kipinä
Kusbo on parembi eliä?
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Kodima
Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Oma Mua
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Karjalan Sanomat
Petroskoin yliopisto: kiinasta uusi linja
Petroskoin valtionyliopisto avaa uuden opintolinjan. Opiskelijat oppivat kiinaa, englantia ja venäjää. Tänä vuonna linjalle pääsee 15 ihmistä.
Kipinä
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Karjalan Sanomat
Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль