Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!

Natalja Antonova
25.05.2022
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
 Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru
Hormučuaju on tervehelline juomine. Kuva: zelyonayaferma.ru

Lövvä nurmikol puhtas vessel lätäkköine hormua. Älä eči sidä tielöin rinnal, mene loitombakse mašinois da rahvahan eländykohtis. Hormu suvaiččou valgien – eči sidä avvonazil paikoil, mečänreunoil, kasardettulois da poltettulois kohtis.

Hormua kerätäh libo enne halvastandua libo halvastandan aigah, ei myöhembi. Kezäkuun loppu, kai heinykuu da elokuun algu – ehti sil aijal. Älä vuota kuni horman kukat mennäh siemenikse, silloi heinäs ei rodei jo nimidä tervehellisty.

Mene keriämäh hormua kuival siäl. Huondeksel, konzu kaste kuivuau, libo illal, konzu jo ei ole ägei. 

Algua kiškuo hormulehtet korrespäi, vai ei ihan allaspäi, a korren nenga keskipuoles. Ota lehtet suottozelleh, älä vai riko kortu. Kuivattavakse hyvin pätäh kukatgi, sit čuaju rodieu magiembi. Kačo hyvin, ku lehtet ei oldas tačmoilleh da kukis ei olis böbökkiä. Älä vai kiirehtä omas ruavos! Lad’d’ua lehtyöt da kukkazet viršakkozeh libo pussih – midä keräl toit.

Ota dovariššu keräl, sit ruado menöy vesselästi da ruttozeh!


Kodih tuovut hormat pidäy vähäzel ahavoija puolen yömbäristön aijan. Jätä pimiettäväh kohtah, älä jätä päivypastol. Kata puhtahal kangahal. Pädevy temperatuuru ahoivoindah nähte on +20 … +24 gruadussii. Lienne keräit hormat ildupäiväl, sit jätä yökse. Muate vierendiä vaste lekahuta, šelo hormat, eroittele toine toizes. 

Varustu huomenizeh päiväh, viere huogavumah. Unis näit muheiloittajat horman kukkazet. Hyöhäi nähtih kulleh čopakosti sinä keräit heidy čuajukse.

Huondeksel havaču aijombaite da ruadoh! Ota näyhtine ahavoittuu hormua da vierettele sidä kämmenien välis. Heinis lähtöy mehu da se mustenou. Kämmenih jiäbi pilline rouno, moine muzavu, pitkähkö da hoikkaine. Muga pillizikse vierettele kai hormat. 

Sinä voit työndiä hormat lihanpilkoimelličäsgi läbi, karjembas raudusieglas läbi. Sit ruado menöy teriämbäh. Yhtelläh en nevvos sidä pruamuzlua mindäh sendäh hormas hävitäh äijät tervehellizet ainehet. Heinät ei suvaija raudua – musta se. Hormu suvaiččou ristikanzan kätty. 

Lad’d’ua kai hormat kattilah, pane liče da jätä hormat muigenemah. Se on fermentatsii. Ottele liče da n’uustalda hormat. Konzu net ruvetah tulemah nenäh vihandujuablokal – fermentatsii meni hyvin. Roih! Tavan mugah täh menöy kaksi-kolme päiviä. Ole tarku, älä hätkestytä muigenendua, ku hormat ei hapattas da homehtuttas.

Fermentiiruitut hormat nygöi pidäy veičel leikailla hienombazikse ku saluattua. Ylen hienokse ei maksa, net kuivates vie ližäkse pienetäh. Voit kuivata sähköpäčis. Lad’d’ua leikatut proutivol da jätä vienozel lämmäl. Jätä elektropäčis ragoine, ku märrät hormispäi lähtiettäs. Šeloile hormii, anna net kuivetah törhölleh. Käzi kuulou, konzu hormat roitah hyvin kuivat.

Kai! Ruado ruattu! Pane hormat kangas- libo bumuaguhuavozeh da kabrasta kuivah pimieh kohtah. Hormučuaju pädöy juodavakse kui kezäl, mugai talvel – ymbäri vuvven. Kuču gostih dovariššua, kudai autoi kezäl. Vessel on yhtes ruadua dai huogavuo.

Ota kaksi n’appistu kuivattuu hormua da pane net kupin pohjal. Vala puoli kuppii keitettyy vetty, kata se.  Viijen minuutan peräs täytä kuppi, tuaste kata da anna čuajul seizattuokseh. Laske se žiitas läbi. Hormučuaju on valmis. Juo sidä sidä iz’umanke libo kuivatun juablokanke, libo hozi minke puunandiminke. 

Magiedu da tervehellisty juondua Sunulles da Sinun omil toivottau hormučuajun suvaiččii Natalja Antonova Vieljärvelpäi



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль