Hiitolanjoen alue tunnetuksi turisteille
Venäläiset ja suomalaiset RivTimes-hankkeen kumppanit keräsivät ehdotuksia ja mielipiteitä Hiitolanjoen alueen matkailupalveluiden kehityksestä molemmilla puolilla rajaa työpajoissaan viime viikolla.
— Hankkeen avulla haluamme kehittää luontomatkailua Hiitolanjoen vaikutusalueella sekä Suomen että Venäjän puolella, sanoo partnerina olevan Rautjärven kunnan elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen.
— Tavoitteena on se, että alue on paikallisesti ja kansainvälisesti sen verran tunnettu ja erottuva, että sinne halutaan tulla lomalle vähän kauempaakin.
Hänen mielestään Suomen puolella Hiitolanjoen alueen tunnettuus verrattuna esimerkiksi Lappiin tai Saimaan alueeseen vaatii vielä paljon työtä.
Hiitolanjoki on noin 53 kilometriä pitkä. Se virtaa Karjalan Hiitolan taajaman alueella ja Suomen puolella. Joen vaikutusalueelle kuuluvat hankkeessa Karjalan Lahdenpohja ja Leningradin alueen Käkisalmi sekä Parikkalan ja Rautjärven kunnat.
— Hiitolanjoki on vain yksi osa-alue. Tarkastelussa on laajempikin aluekokonaisuus ja siihen liittyvät mahdollisuudet, Javanainen korostaa.
Tämän ja ensi vuoden ajan kestävä hanke on saanut yli 750 000 euroa tukea Kaakkois-Suomi—Venäjä CBC 2014—2020-ohjelmasta.
Hankkeen työpajoissa jatkettiin kesäkuussa aloitettua työtä. Sen tavoitteena on laatia Hiitolanjoen alueen matkailun yleissuunnitelma.
Viime tiistaina suomalaiset osallistujat käsittelivät työpajassaan Hiitolanjoen alueen matkailupalvelutarjontaa, kohteiden saavutettavuutta ja kehittämistarpeita Suomen puolella.
Taas venäläisten työpajassa viime torstaina osallistujat keskustelivat turistimajoitukseen ja matkailutapahtumiin luonnossa liittyvistä aiheista sekä alueen markkinoinnista esimerkiksi kansainvälisten kalastusfestivaalien kautta.
— Kesällä teimme muutaman tutkimusmatkan Lahdenpohjan piiriin. Etsimme paikkoja, jotka sopisivat parhaiten kolmen leirintäalueen rakentamiseksi, hankkeen Karjalan tasavallan koordinaattori Julia Korabljova kertoo.
Hänen mukaansa kolme leirintäaluepaikkaa on jo löydetty. Ensimmäinen autoturisteille kunnostettava leirintäalue sijaitsee lähellä Kurkijoen Kirjaž-museota. Toinen on lomakylän alueella ja kolmas leirintäalue palveluineen sijaitsee Laatokan luodot -kansallispuiston alueella.
— Seuraavaksi täytyy tehdä leirintäalueiden rakennusprojektit. Rakennustyöt alkavat ensi vuonna. Töihin on myönnetty apurahaa myös tasavallan budjetista, Korabljova sanoo.
Suomalaiset sanovat, että Karjalan historia ja viikinkien elämätavat ovat niitä aiheita, jotka vetävät turisteja Lahdenpohjan piiriin. 8—11-luvuilla asuneiden viikinkien jälkiä on jäänyt erityisesti runsaasti Kurkijoen taajaman alueelle.
— Kurkijoen Kirjaž-museossa on säilynyt viikinkien ainutlaatuisia esineitä. Noina aikoina nykyinen Kurkijoki, Hiitola sekä Suomen Rautjärven kunta kuuluivat samaan Kirjažin pogostaan, Kirjaž-museon johtaja Marina Petrova kertoo.
Museo ei ole ollut mukana hankkeessa, vaikka museonjohtajana Petrova on tietysti kiinnostunut paljon tästä hankkeesta.
Hankkeen Karjalan koordinaattori Korabljova sanoo puolestaan, että museo on esillä matkailukohteena uusilla reiteillä. Reitit yhdistävät niin Leningradin alueen Käkisalmen ja Lahdenpohjan piirin sekä myös Suomen ja Karjalan laajan kansainvälisen Kaksi maata — yksi Karjala -hankkeen puitteissa.
Hiitolanjoki voi kiinnostaa turisteja
Hankkeen työpajojen osallistujat pohtivat myös potentiaalisia asiakasprofiileja. Venäläiset osallistujat ovat sitä mieltä, että Hiitolanjoen alueelle matkustavat turistit voi jakaa neljään ryhmään. Toiset turistit harrastavat luonnossa extreme-urheilua tai nauttivat kalastuksesta ja reippaista aktiviteeteista yleensä. Toiset haluavat alueella hiljaista lomaa luonnossa tai käyvät tutustumassa paikalliseen historiaan ja asukkaiden elämäntapoihin.
— Tälle alueelle matkustaa ennen kaikkea moskovalaisia ja pietarilaisia nuoria ja keski-ikäisiä turisteja. Tänne voi tulla matkailijoita Hollannista, Saksasta, Italiasta ja Ranskasta. Jokaista asiakasryhmää täytyy houkutella alueelle eri tavalla, hankkeen työpajoja järjestävän FCG:n yhtiön asiantuntija Jaana Myllyluoma havaitsee.
