Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma

Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma

Uljana Tikkanen
29.07.2022
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Kiži-musejon piärestaurattori Viktor Jandovskii uuvven melličän luona. Kuva: Uljana Tikkanen
Kiži-musejon piärestaurattori Viktor Jandovskii uuvven melličän luona. Kuva: Uljana Tikkanen

Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä. Nyt kaikin hyö iče šuatetah luatie perintehellisie käsitöitä. Šamoin koulun aikana šattu istorijallini tapahtuma.

Tämän vuuvven Haukkašuaren kešäkoulun lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä. Nyt kaikin hyö iče šuatetah luatie perintehellisie käsitöitä. Šamoin koulun aikana šattu istorijallini tapahtuma. Viime vuotena noššettu tuulimelliččä tänä vuotena šai tuulta kimppuh omilla šiipilöillä ta rupesi pyörimäh. 

Haukkašuaren kylä on Repol’an kunnašša Mujejärven piirissä. Šuaren ympäri on šuuri ta kaunis Liekšajärvi tuhanšine šuarineh ta puhtahine vesineh. Rikkahat vejet ta mečät šyötettih ihmisie monie šatoja vuosie.

Viime vuotena rupesima rakentamah melliččyä, kumpani šeiso tiälä vuuvvešta 1886. Viime vuosišuan lopušša melliččä šiirrettih Kiži-šuarella, missä šitä šuau nähä nytki.
Konstantin Petrov, Haukkašuaren kešäkoulun johtaja

Vuuvvešta 2016 Haukkašuarešša alko omua toimintuah Trajektorija-fondi. Istorijašta kiinnoštunuot ta paikan kaunehuošta ihaštunuot ihmiset, kumpasie johti Konstantin Petrov alettih kylän elvyttämistä. Joka vuosi tiälä pietäh kešäkouluo ta šen aikana šuoritetah rakennušruatoja.

– Viime vuotena rupesima rakentamah melliččyä, kumpani šeiso tiälä vuuvvešta 1886. Viime vuosišuan lopušša melliččä šiirrettih Kiži-šuarella, missä šitä šuau nähä nytki. Šielä še on muistomerkkinä. A meijän tarkotukšena oli rakentua toimija melliččä, kerto Haukkašuaren kešäkoulun johtaja Konstantin Petrov.

Melličän rakentamisešta vaštasi puušeppien ošašto. Šen johtajana on Kiži-musejon piärestaurattori Viktor Jandovskii. Melličän eryähät vaikeimmat ošat oltih luajittu Kižin verštahašša.

– Še on čuuto! Mie rupesin ruatamah Karjalašša, Kižin šuarella, konša melliččä tuotih šinne. Nyt mie olen tiälä ta melliččäki on tiälä. Enši vuotena myö ašetamma šiih jauhinkivet ta miun unelmana on tuuvva Haukkašuareh šäkkisen vil’l’ua, jotta šiitä ottua kotih tämän melličän jauhomua jauhuo, šano Viktor Jandovskii.

Puušeppien ošašton lisäkši kešäkoulušša toimi ečintäjoukko, kumpani kaivo vanhan Kanasen talon, šen lähellä šeisojan riihen ta kirikkömäjellä šeisojan kirikön pohjat. Ošašton jäšenet luajitah šuatujen tietojen mukah rakennukšien mallija, kumpaset autetah niijen uuvveštah noštamisešša. Ečintäjoukon johtajana oli Aleksandr Jäskeläinen.

Kolmantena ošaštona oli etnografini ošašto. Nadežda L’apsina opašti ompelomah pukuja, a toiset ošallistujat luajittih kaikenmoisie käšitöitä šekä n’euvottih toisie. Šamoin koulušša luvettih etnografisie kirjoja ta tutkittih perintehie. Šanakši, kolmešša vuuvvešša “Trajektorija” keräsi rikkahan kirjakokomukšen. 

Nelläš oša oli omissettu puun veššännällä. Luokan johtaja Jurii R’abinkin opašti kaikkie veštämäh eriluatusešta puušta rakennušošien korissukšie ta luatimah pienie vehkehie, esimerkiksi, lusikkoja tai mal’l’oja.

– Monet opaštujista enšimmäistä kertua piettih työkaluja käsissä. Koulušta hyö lähetäh neroh opaššettuiuna ta još tämä käsityö miellytti heitä, ni hyö voijah ielläh kehittyä šitä, korošti Konstantin Petrov. 

Šamoin Haukkašuaren kešäkoulun rajoissa oli pietty karjalan kielen tuttavuštumistunti. Šen aikana koulun nuoret ta vanhemmat jäšenet šekä opaštajatki tiijuššettih šanojen merkitykšie, kumpasie hyö jo nähtih paikkojen nimilöissä.

Puolen tunnin aikana opaštujilla tuli šelvä, mitä merkitäh lähisien jokien, ojien, šuarien, niemien ta lakšien nimet. Šen lisäkši hyö opaššuttih tuttavuštumah karjalakši, kyšymäh mistä päin olet ta mitä pakinakaverilla kuuluu.

Mie rupesin ruatamah Karjalašša, Kižin šuarella, konša melliččä tuotih šinne. Nyt mie olen tiälä ta melliččäki on tiälä. Enši vuotena myö ašetamma šiih jauhinkivet.
Viktor Jandovskii, Kiži-musejon piärestaurattori

Järještäjillä on šyntyn šuunnitelma viettyä täyvellini karjalan kielen kuršši enši vuotena. Opaštaja Uljana Tikkanen šamoin näytti, mitein voit käyttyä online-kurššie Oma Media-saitilla ta kerto karjalan kielen opaštumismahollisukšista.

Haukkašuarella on tavallista nähä tyttöjä kirveš kiäššä, istuo myöhäh iltah šuaten ropivon viereššä, a huomenekšella olla tuaš reippahana. Kešäkoulun ošanottajat ušotah unelmih ta ošatah toteuttua niitä. Kyläššä aikaki kuuluu toisin tavoin, a piäššä pyöritäh toiset ajatukšet. Opaštajien taito on niin mahtava, jotta opaštuo šuau vain kačellen heitä. Šamua mieltä olijat ihmiset konšana ei unoheta Repol’an šeuvun Liekšajärven šuarta, vet hyö jätettih šinne šyväimen palani, mi rupieu šäilymäh heinäššä, veješšä, mečäššä ta kallivoissa.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль