Asfalttitie vie pian Jukankoskelle

Asfalttitie vie pian Jukankoskelle

Anna Umberg
30.05.2022
Tänä vuonna aletaan rakentaa kymmenen kilometrin tietä putoukselle. Rakentaminen maksaa 1,5 miljardia ruplaa.
Jukankosken putouskorkeus on kahdeksantoista metriä. Koski on suosittu luontonähtävyys varsinkin kevätaikana. Kuva: Marina Petrova
Jukankosken putouskorkeus on kahdeksantoista metriä. Koski on suosittu luontonähtävyys varsinkin kevätaikana. Kuva: Marina Petrova

Jukankoskelle johtavan asfalttitien rakentaminen alkaa tänä vuonna. Rakennustöiden on määrä päättyä vuonna 2024. 

— Nyt Karjalan tiehallinto on laatinut vesiputoukselle johtavan kymmenen kilometrin asfalttitien suunnitteluasiakirjat. Rakennushankeen hinta määriteltiin 1,5 miljardiin ruplaa. Tien rakentamisen aloittamista suunnitellaan kuluvan vuoden loppuneljännekselle, Karjalan matkailuhallinnon johtaja Anna Bortšikova tiedottaa omalla VKontakte-tilillään.

— Tämän vuoden maaliskuussa Venäjän talousministeriöön jätettiin hakemus rahavarojen myöntämisestä Karjalan tasavallan budjettilainaan liittyvään valtionvelan takaisinmaksuina, selitettiin Karjalan liikenneministeriössä. 

Hakemus käsitellään kesäkuussa 2022. 

Turistit joutuvat vielä kulkemaan jalan kolme kilometriä paikalle ja kolme kilometriä takaisin.
Ksenia Vaganova, Petroskoin matkatoimiston edustaja

Jukankoski eli Valkeat sillat on yksi kiinnostavimmista Pitkärannan piirissä sijaitsevista matkailukohteista, joissa käy vuosittain paljon matkailijoita. Sortavala-Petroskoi -tieltä on ajomatkaa kohteeseen lähes 10 kilometriä. Putoukselle vie tällä hetkellä vain huonokuntoinen hiekkatie. Noin kolmasosa tiestä on hyvin huonossa kunnossa. 

— Se on entinen metsäautotie, joka ei ole tasavallan eikä kunnan omistuksessa. Vastaavasti mikään ei vastaa tien kunnossapidosta, Karjalan liikenneministeriön lehdistöpalvelu tiedottaa. 

Putoukselle turistit poikkeavat tavallisesti matkustaessaan Ruskealan marmoripuistoon. Bussit eivät pääse paikalle, turistit joutuvat kulkemaan jalan suurimman osan matkasta. Sinne pääsee myös omalla autollaan. Jotkut uskaltavat ajaa autolla suoraan putoukselle. 

— Viemme harvoin turisteja Jukankoskelle. Me järjestämme matkoja sinne vain asiakkaiden erikoisesta tilauksesta. Tie on niin kauheassa kunnossa, että joudumme vuokraamaan maastoauton kuljettaakseen turisteja. Turistit joutuvat vielä kulkemaan jalan kolme kilometriä paikalle ja kolme kilometriä takaisin, petroskoilaisen matkatoimiston edustaja Ksenia Vaganova kertoo. 

— Hyväkuntoinen ja kohteeseen perille asti vievä tie helpottaa tietysti pääsemistä kohteeseen ja houkuttelee lisää turisteja kesäkauden ulkopuolellakin, hän jatkaa.  

Tien rakentamisen aloittamista suunnitellaan kuluvan vuoden loppuneljännekselle.
Anna Bortšikova, Karjalan matkailuhallinnon johtaja

Keväinen Jukankoski on varsin vaikuttava kokemus, koska kevätaikana näkee ylimmän vedenkorkeuden. Toisaalta varhaiskeväällä ja syksyllä sateet pehmittävät putoukselle johtavan soratien. Tänäkin vuonna soratie on kärsinyt sulaneesta lumesta. Autot juuttuvat mutaan.

— Kävimme Jukankoskella viikko sitten. Kovat sateet ja sulanut lumi ovat pehmittäneet pahasti tien. Jätimme automme paikoitusalueelle, laitoimme kumisaappaat jalkaan ja kuljimme jalan. Tie on kauheassa kunnossa. Tietä ei pysty kulkemaan ilman kumisaappaita, petroskoilainen Marina Bogutšinskaja varoittaa. 

Viime vuonnakin tie putoukselle liettyi pehmeäksi. Ihmiset kirjoittavat kommenteissa VKontaktessa, ettei tie ole muuttunut viiden viime vuoden aikana. 

Elokuussa 2020 Karjalan päämies Artur Parfentškov lupasi, että putoukselle rakennetaan kaksikaistainen asfalttitie ja kosken alueelle rakennetaan iso parkkipaikka, johon mahtuu 194 henkilöautoa ja 25 linja-autoa. 

Jukankoski on Pohjois-Laatokan korkein putous

Historiallinen suomalainen nimi Jukankoski lienee syntynyt lähimmän Jukan kylän nimestä. 1970-luvulla paikalliset asukkaat antoivat sille nimen Belyje mosty (suomeksi Valkeat sillat).

Koskialue sijaitsee 30 kilometriä Pitkärannasta pohjoiseen ja sijainti on keskellä metsää hankalan tieosuuden päässä.

Pitkärannan piirin alueella on 40 kaunista koskea, mutta Jukankoski on tunnetuin. Jukankoski on Pohjois-Laatokan korkein, 19 metrin vesiputous. Näin se on noin kahdeksan metriä korkeampi kuin Kivatsun putous, joka lienee venäläisille ja ulkomaisille turisteille tutumpi.

Jukankoski sijaitsee Kulismajoella. Tässä paikassa voi ihailla vaahtoavaa vettä, kaunista luontoa ja jopa turvallisesti pulahtaa koskeen uimaan. Kesällä vesi lämpenee hyvin. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Oma Mua
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль