Karjala—Suomi-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina kirjoitti koordinoimalleen seuran VKontakte-sivulle ilmoituksen jäsenten kokouksesta 23. huhtikuuta. Tapaamisen aiheet ovat seuran lakkauttaminen ja kolmen hengen valitseminen seuran lakkautustoimikuntaan.
— Tämän vuoden alussa tuli selväksi, että kansalaisjärjestömme rekisteröintiä on mahdotonta jatkaa. Siksi kokouksessa meidän täytyy tehdä päätös järjestön lakkauttamisesta, Barbašina kirjoitti seuran VKontakte-sivulle viime keskiviikkona.
Haastattelussa seuran puheenjohtaja on perustellut ehdotustaan sillä, että seuran rahatilanne on huono. Viime vuonna seura keskeytti itse asiassa toimintansa: se ei voittanut rahoitusta projekteihinsa hankekilpailuissa eikä suorittanut mitään muuta toimintaa.
Toiminnan puutteesta huolimatta kansalaisjärjestö on velvollinen tekemään vuosi- ja neljännesvuosiraportit Venäjän ei-kaupallisia järjestöjä koskevan lain mukaan. Raportit täytyy esittää sähköisesti Venäjän oikeusministeriöön ja verovirastoon sekä myös Karjalan tasavallan tilastopalveluun.
Raportit on allekirjoitettava sähköisellä allekirjoituksella. Venäjän sosiaalirahastoon raportit voi toistaiseksi esittää paperimuodossa.
Ystävyysseuran viime vuoden raportti ja tämän vuoden ensimmäisen neljännesvuoden raportti on jo lähetetty käsiteltäväksi valtion virastoihin. Seuran toimintalomakkeet olivat tyhjät.
— Seuraavaa neljännesvuosittaista raporttia varten seuran täytyy hankkia ensin uusi sähköinen allekirjoitus ja tarvittava tietokoneohjelma, mutta järjestöllä ei ole rahaa tähän tarkoitukseen, Barbašina paljastaa.
— Järjestöllä ei enää ole myös mahdollisuutta palkata kirjanpitäjää, hän lisää.
Seuran jäseniä on nyt noin 40. Jäsenmaksu on 400 ruplaa per vuosi.
Puheenjohtajan mielestä seuran toimintaan vaikutti ensin pahasti koronaviruspandemia. Fyysiset yhteydet suomalaisiin yhteistyökumppaneihin katkesivat ja muuttivat digitaalisiksi. Pandemiasta huolimatta vuonna 2020 seura menestyi projektitoiminnassa paremmin kuin koskaan.
— Tuolloin voitimme rahoitusta kahteen hankkeeseen Venäjän presidentin hankekilpailussa ja yhteen hankkeeseen Karjalan päämiehen hankekilpailussa, Barbašina kertoo.
— Vuoden 2020 maaliskuun ja marraskuun välisenä aikana teimme työtä Suomalaisten panos Karjalan kulttuuriin -hankkeessa. Saimme apurahaa Karjalan budjetista, hän jatkaa.
Karjalan päämiehen rahaston tukema Karjalan suomalaiset pääkaupungissa ja piireissä -hanke toteutettiin vuonna 2022. Se oli järjestön viimeinen hanke.
Seuran puheenjohtaja Barbašina tunnustaa, että ensimmäinen epäilys Karjala—Suomi-ystävyysseuran tärkeydestä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa heräsi hänessä viime vuonna.
— Seura ei ole harrastanut koskaan politiikkaa. Olemme pyrkineet kehittämään ja tukemaan Karjalan ja Suomen välisiä kulttuurisia suhteita ja kansojen välistä ruohonjuuritason yhteistyötä, Barbašina korostaa.
Viime vuonna hänelle syntyi tunne, että ystävyysseura ei sovi nykyiseen tilanteeseen. Se on toinen syy siihen, miksi hän aikoo nostaa esille ehdotuksen seuran lakkauttamisesta.
— Mikään taho ei ole painostanut minua lopettamaan seuran toimintaa, puheenjohtaja väittää. Hän muistuttaa, että ystävyysseuran peruskirjan mukaan järjestöllä on kolme tärkeintä tehtävää.
Seura tekee yhteistyötä suomalaisten kumppanien kanssa, kehittää Karjalan ja Suomen kaupunkien ja paikkakuntien välisiä suhteita sekä tukee Karjalan suomalaissukuisten asukkaiden kulttuuria.
— Valitettavasti Venäjän ja Suomen väliset suhteet eivät kehity nyt myönteiseen suuntaan. On vaikea ennustaa, kuinka monen vuoden kuluttua suhteet paranevat. Minua nolottaa se, että Karjala—Suomi-ystävyysseura on olemassa, mutta ystävyyttä maidemme välillä ei ole, seuran puheenjohtaja huomauttaa.
Huhtikuun 8. päivänä tuli kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Karjala—Suomi-ystävyysseura oli rekisteröity uudestaan pitkän tauon jälkeen ja sen toimintaa alettiin elvyttää.